Optimismin ja pessimismin välissä

Ikääntyneiden työllisyys on parantunut pitkälti siksi, että tämän päivän ”ikääntynyt työvoima” on erilainen kuin se sukupolvi, joka meillä oli kaksikymmentä vuotta sitten työvoimassa. Tuolloin joukossa oli paljon kansakoulupohjalta raskasta teollisuustyötä tehneitä työntekijöitä.

Nykyinen työssä oleva sukupolvi on koulutetumpi. Heillä on parempi työkyky, ja työ on fyysisesti kevyempää. Työpaikoilla ja hyvinvointivaltion palveluilla tarjotaan parempi tuki työssä pysymiselle. Työt ovat toimihenkilöistyneet ja asenteetkin ovat muuttuneet. Merkittävä ero on myös se, että varhaisia eläkereittejä on poistettu ja jäljelle jääneiden ikärajoja on nostettu.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhutaan usein yleistäen 55–64-vuotiaiden työllisyysasteiden pohjalta, vaikka alle ja yli 60-vuotiaiden tilanne on hyvin erilainen. Kun katsellaan 60 vuotta täyttäneiden pääasiallista toimintaa, on ilmeistä, että eläkelainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi ihmisten valintoihin. Nämä valinnat määrittävät miten eläkkeelle siirtyminen vastedes kehittyy.

Vanhuuseläkkeelle voi lähteä omalla ilmoituksella 63 vuoden iästä. Julkisen sektorin henkilökohtaiset eläkeiät, osa-aikaeläke, työttömyysturvan lisäpäivät ja työkyvyttömyyseläkkeen ikälievennys mahdollistavat osalle työn jättämisen jo ennen tätä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt

Työ on eläkettä yleisempi tila vain 60-, 61- ja 62-vuotiailla (työttömyyskin on yleistä; esimerkiksi 62-vuotiaista on vähemmistö työssä, koska eläkeläisten lisäksi osa odottaa eläkettä työttömyysturvan lisäpäivillä). Jo 63-vuotiaat ovat selvästi useammin eläkkeellä (70 %) kuin työssä.  Vuoden 2012 lopussa 64-vuotiaista oli eläkkeellä 84 prosenttia. 65-vuotiaista oli eläkkeellä 94 prosenttia ja tätä vanhemmista lähes kaikki.

Tapahtuneesta alle 63-vuotiaiden työllisyyden parantumisesta ei voi päätellä, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Tutkimusevidenssin perusteella vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei muuttunut vuosien 2000–2010 aikana juuri lainkaan (Nivalainen ja Uusitalo 2013). ETK:n eläkerekisterien perusteella 60-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote oli vuonna 2012 sama kuin vuonna 2000. ETK:n julkaiseman tilastoraportin mukaan osa lisääntyneestä työllisyydestä 60 vuotta täyttäneissä ikäryhmissä on tapahtunut eläkkeen nauttimisen rinnalla tehdyn (vähäisen) työn ansiosta, ei siksi, että työ olisi korvannut eläkkeellä oloa.

Optimistit tuntuvat ajattelevan, että ikääntyneiden hyvä työllisyyskehitys jatkuu tästä eteenpäin ja eläkkeelle siirtyminenkin automaatin tavoin myöhentyy. Pessimistien mielestä ei ole perusteita olettaa eläkkeelle siirtymisessä enää minkäänlaista myöhentymistä, talouskehityksen takia pikemminkin aikaistumista. Eläketurvakeskuksen ennusteessa liikutaan näiden välimaastossa: kohorttimuutokset jatkuvat (joskin aikaisempaa hitaampana) ja elinaikakertoimellakin voi olettaa olevan vähän vaikutusta. Näistä syistä ennakoimme maltillista myöhentymistä vanhuuseläkkeelle siirtymisessä.

*

Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi:n kolumnisarjassa 9.1.2014.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s