Elinaikakerroin – tehokas eläketason sopeuttaja, tehoton kannustin?

Vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa sovittiin, että elinajan pitenemiseen vastataan vuodesta 2010 lähtien elinaikakertoimella.

Elinaikakerroin säätelee työeläkkeenä maksettavan kuukausieläkkeen tasoa sen mukaan, miten eläkeajan ennakoidaan pitenevän. Jos odotettavissa oleva elinaika pitenee, elinaikakerroin pienentää alkavaa kuukausieläkettä. Mikäli odotettavissa oleva elinaika lyhenisi, elinaikakerroin korottaisi alkavaa kuukausieläkettä.

Perusajatus on, että ansaittu eläkepääoma säilyy samansuuruisena riippumatta siitä, miten elinaika kehittyy. Tämän takia elinaikakerroin on tehokas eläkemenon sääntelijä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa eläkemenon jo 50 vuotta tapahtunut kasvu taittuu vähän yli kymmenen vuoden päästä, minkä jälkeen eläkemeno säilyisi vakaasti kehittyvissä väestö- ym. oloissa verraten tasaisena palkkasummaan nähden. Tämä on pitkälti elinaikakertoimen ansiota.

Elinaikakerroin on myös kannustin. Lähtökohtaisesti taloudellisesta hyvinvoinnistaan huolehtiva yksilö ottaa huomioon elinaikakertoimen aiheuttaman kuukausieläkkeen tason alentumisen. Hän ymmärtää myös sen, että vallitsevilla indeksisäännöillä eläke jää eläkeaikana ansiokehityksestä jälkeen. Indeksisäännön takia esimerkiksi 30 vuoden eläkkeellä olon jälkeen kuukausieläkkeen arvo ansiotuloihin nähden on pudonnut kolmanneksen.

Elinaikakerrointa ei voi välttää. Vähennys tehdään ansaitusta eläkkeestä vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Myöskään indeksin vaikutusta ei voi välttää.

Näiden sääntöjen vallitessa yksilöiden pitäisi osata huolehtia siitä, että eläkkeelle siirryttäessä kuukausieläkkeen taso on riittävän korkea, jotta sen suhteellisen tason aleneminen eläkeaikana olisi siedettävä. Omaa työeläkettään voi suurentaa vain pyrkimällä parempiin ansioihin tai jatkamalla työntekoa ja siirtymällä vanhuuseläkkeelle myöhemmin.

Toistaiseksi elinaikakertoimen käyttäytymisvaikutuksista ei ole paljoakaan sanottavissa. Se on ollut voimassa vasta muutaman vuoden ja kertoimen vaikutus on vielä vaatimaton. Tehdyt arviot elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaihtelevat vähäisestä lievään.

Arviot elinaikakertoimen vaikutuksesta muuttuneet

Verraten vähäiselle huomiolle on jäänyt se, että arviot elinaikakertoimen eläkettä vähentävästä vaikutuksesta ovat muuttuneet. Periaatteessa mitä suurempi vaikutuksen ennakoidaan olevan, sitä voimakkaampi on kannustin eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen.

Kuvassa on esitetty elinaikakertoimen eläkettä vähentävä vaikutus eri väestöennusteiden mukaisesti laskettuna. ”Eläkeuudistus 2005” -käyrä kuvaa valmistelun aikana käytössä olleen Eurostatin tekemän väestöennusteen mukaista elinaikakerrointa. Sen jälkeiset ennusteet kertovat Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaisen elinaikakertoimen kehityksestä. Kuvassa näkyvät erot elinaikakertoimen vaikutuksessa seuraavat suoraan väestöennusteiden muutoksista.

Elinaikakertoimen kehitys eri väestöennusteiden mukaan

Kaikki työeläkeuudistuksen jälkeiset väestöennusteet näyttävät, että elinaikakerroin puraisisi alkavaan eläkkeeseen voimakkaammin kuin mitä uudistusta suunniteltaessa käytössä ollut väestöennuste esitti. Erot näkyvät selvinä jo vuonna 2015, mutta pitkällä aikavälillä ennustetut erot elinaikakertoimen vaikutuksesta ovat jo huomattavan suuret.

Miten tahansa elinajan pitenemisen kanssa käy, elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä. Elinaikakerrointa on kyseenalaistettu työurien pidentämisen näkökulmasta sen vähäisen kannustinvaikutuksen takia. Huolena on, että vähennyksen vaikutusta ei tiedetä, ymmärretä tai oteta riittävän vakavasti tai että se alkaa vaikuttaa vasta kaukana tulevaisuudessa. Toinen huoli liittyy seurauksiin eläketasolle. Jos ei pidennä työuraansa, eläketaso voi jäädä matalaksi. Toisaalta kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työuraansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s