Minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa, miksi eläketurvan sopeutukset kohdennetaan vain työikäisten kannettavaksi, siis vakuutusmaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Eikö maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen pitäisi kuulua sopeutuslistalle myös, jos kerran niistä aiheutuu liian suuriksi ajatellut menot?
Vastasin tuolloin, että tulevia eläkkeitä saa muuttaa tavallisella lailla, mutta maksussa olevat eläkkeet katsotaan Suomessa ansaituksi omaisuudeksi. Ansaitulla työeläkkeellä on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa takaamaan myös perustoimeentulon. Eläkkeiden leikkaaminen ei siis noin vain käy.
Indeksi vaikuttaa eläkkeiden tasoon
Koko tarina ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Maksussa oleviin eläkkeisiin voi nimittäin vaikuttaa puuttumalla eläkkeen tarkistamiseen tarkoitetun indeksin arvoon. Kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen tällainen toimi näyttäisi olevan edessä ensi vuonna.
Eläkkeissä on indeksiturva siksi, että sillä huolehditaan maksussa olevan eläkkeen ostovoiman säilymisestä. Muuten inflaatio nakertaisi eläkkeen arvon hitaasti mutta vääjäämättä.
Eläkkeiden indeksitarkistuksiin puututtiin viimeksi 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 toteutetun indeksin heikennyksen perustuslakivaliokunta hyväksyi, koska maksussa olleen eläkkeen tasoa ei leikattu, indeksitarkistus katsottiin vähäiseksi ja muutos vastasi palkkakehitystä. Vuonna 1994 eläkettä ei tarkistettu indeksillä lainkaan. Perusteluna oli maan poikkeuksellinen tilanne. Samana vuonna otettiin käyttöön mm. palkansaajien työeläkemaksu. Vuonna 1995 indeksitarkistus tehtiin palkansaajien huonoon ansiokehitykseen vedoten jälleen pienempänä kuin mitä se olisi muuten ollut.
Indeksijäädytys 2015
1990-luvun lamavuosien jälkeen eläkkeiden indeksitarkistuksia ei ole heikennetty. Yllätyksellisesti pääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti alkuvuonna kehysriihessä, että vuonna 2015 kansaneläke- sekä työeläkeindekseihin tehdään 0,4 prosentin korotus. Päätöksellä hallitus tavoitteli säästöä valtion eläkemenoissa. Toimenpidettä on kutsuttu indeksijäädytykseksi, mutta osuvampaa voisi olla puhua indeksitarkistuksen heikennyksestä, kun eläkkeen arvo sentään jonkin verran nousee, ainakin nimellisesti.
Ilman kehysriihen päätöstä työeläkkeitä korotettaisiin kehysriihen aikana tiedossa olleiden hinta- ja ansiotasomuutosten perusteella noin 1,5 prosenttia ja kansaneläkkeitä 1,6 prosenttia.
Kun keskieläke on noin 1 500 euroa, voi vaikutusta pelkistää niin, että normaalioloissa indeksikorotus toisi kuukausieläkkeeseen 22 euroa. Indeksijäädytyksen takia eläke nouseekin 6 eurolla ja 16 euroa jää saamatta.
Kun eläkkeensaajia on paljon ja puhutaan vuositason säästöistä, tulisi kokonaiseläkemenoihin laskennallisesti noin 360 miljoonan euron säästö. Ei mitenkään mitätön summa.
Koska eläkkeiden rahoitusvastuu on jakautunut eri tahoille, työeläkejärjestelmän eläkemeno vuonna 2015 olisi karkeasti 270 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman indeksijäädytystä. Työeläkemeno olisi seuraavina vuosinakin pienempi, koska seuraavat tarkistukset tehdään näihin vähän pienempiin eläkkeisiin. Indeksiheikennyksen vaikutukset eläkemenoihin ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Työeläkejärjestelmässä toimenpide pienentää työeläkemaksun nousupainetta.
Koska valtio ja kunnat saavat ajateltua pienemmistä eläkkeistä vähemmän verotuloja sekä tuloverotuksen että arvonlisäveron puolella, vaikutus julkistalouteen ei ole niin suuri kuin eläkemenojen laskennallinen säästö. Tarkemmat luvut ja vaikutusarviot lienevät luvassa, kun vuotta 2014 koskevat indeksiarvot ovat selvillä ja hallituksen esitys asiasta on valmis.
Eläketutka 
Hyvä kirjoitus. On harmi, että näin iso päätös jäi kehysriiheen liittyvässä uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa täysin lapsilisäleikkauksen jalkoihin. Ei sillä, että päätös olisi välttämättä ollut väärä. Jotenkin vaan tuntuu, että pelkkä sana ”indeksi” saa keskivertokansalaisen tai ainakin toimittajan välttelemään aihetta.
Hallituksen esityksessä 15.9.2014 arvio säästövaikutuksesta on 230 miljoonaa euroa. Kesäkuussa kirjoittamassani postauksessa arvio oli vielä 360 miljoonaa. Ajatellusta säästöstä on sulanut kolmannes pois koska keväällä inflaatio hidastui huomattavasti. Tätä kommenttia kirjoittaessa näyttää siltä, että 1,5 % sijaan työeläkeindeksin tarkistus olisikin ollut 1,1 %.
Tervehdys radiossa puhut mitättömyydestä kun on aiheena eläkekatto ja nyt olet myötämielinen tämänlaiseen pienten eläkkeiden leikkuuseen uskon että jos ei asiassa oteta jo viimein lusikka kauniiseen käteen kansalaisaloitteella on saatava syntymään tähän maahan eläkekatto jos olisin päässyt vastaamaan radiokysymyksen vastaukseesi, onhan mahdollisuus porrastaa eläkekatto esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan tapaan vaikka jo 2000euron jälkeen,
inflaation edetessä ei isojen eläkemaksujen maksut mene hukkaan koska niin kuin ansiosidonnaisessa raja muuttuu aina vain korkeammaksi
Eläkekatosta tai eläkkeiden indeksoinnista päättäminen on poliitikkojen asia. Itse yritän tämän blogikuvauksen mukaisesti kertoa eläkeasioiden taustoja ja tuoda esille niihin liittyviä arvioita, tutkimuksia ja raportteja. Eläkekatosta olemme julkaisseet selvityksen vuonna 2009.
Vuoden kolmannen neljänneksen ansiotasoindeksin tultua Tilastokeskuksesta STM on ilmoittanut työeläkeindeksin nousevan sääästöpäätöksen mukaisesti vain 0,4 %, vaikka työntekijän eläkelain mukainen korotustarve on yli kaksinkertainen eli 1,1 %.
Hallitus katsoo esityksesään, että leikkaus voidaan tehdä normaalina lainmuutoksena, vaikka ansaituilla työeläkkeillä on perustuslaillinen omaisuuden suoja. Leikatessaan näin yli puolet lain mukaan työeläkeläisille kuuluvasta korotuksesta hallitus samalla unohtaa koko voimassaolevan indeksoinnin tarkoituksen, so. turvata maksussa olevien eläkkeiden ostovoima.
Ostovoimaa ei turvata viittaamalla pari vuosikymmentä sitten annettuihin perustuslakivakiokunnan kannanottoihin siitä, etteivät leikkaukset johda eläkkkeiden alenemiseen. Eivät varmasti nimelliseuroilla mitaten, mutta ostovoimaa ei mitatakaan nimellis- vaan nimenomaan työeläkeindeksillä korjatuilla reaalieuroilla.
Mauri Marttila
järjestöneuvos
indeksitarkistuksen heikennys/kataisen hallitus.tämä pitää eläkeläisten muistaa kevätvaaleissa.ei ole ensikertaa,kun kokoomus on näissä asoissa nokkamiehenä,
Sekin on hyvä muistaa v. 2015 vaaleissa että suuret heikennykset (taitettu indeksi, kovennettu verotus ja nyt jäädytys) on toteutettu silloin kun pääministerinä ja /tai valtiovarainministerinä on ollut demari ja/tai kokoomuslainen. Kumpikaan puolue ei olisi yksin heikennyksiä aikaansaanut. Kun työeläkkeen piti olla alun perin se 60 % keskipalkasta on se nyt enää 46 %. Huono kehitys on aiheutettu vaivihkaa ja puolisalaa siten ettei varsinaista eläkelainsäädäntöä ole muutettu lainkaan. Kyllä ”pahan akseli” osaa manipuloinnin!
Kyllä sitäkin täytyy ihmetellä kun Mikko Kautto kirjoittaa aivan oikein että ”eläkkeiden jäädytyksellä Kataisen hallitus tavoitteli säästöjä valtion eläkemenoihin” että eivätkö Katainen ja Urpilainen todellakaan tienneet että yksityisten työeläkkeiden jäädytyssäästöt jäätyvät työeläkeyhtiöihin eikä niiden jäädytyksellä ole vaikutusta valtion budjettiin. Valtion virkaeläkkeiden ja kansaneläkkeiden osuus kaikista eläkemenoista on 10 %. Niillä on budjettivaikutus. Jos siis hallituksen tavoitteena oli pienentää valtion menoja ja kestävyysvajetta niin 90 % oli turhaa ja typerää jäädytystä. Se kyllä lisää työeläkeyhtiöiden varallisuutta mutta on pois eläkeläisiltä ja kulutuksesta eikä valtio saa siitä edes verotuloja. Olisi hienoa kuulla ministereiden kommentteja asiasta!