Viikon sisällä ilmestyneissä eri lehtien (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat) jutuissa eläkeuudistuksen perusteluja on leimattu ”tiedotussodaksi”, ”propagandaksi” ja jopa ”sumutukseksi”. Tuoreessa Talouselämä –lehden haastattelussa (26.2.2015) näiden juttujen lähde työelämän tutkija Anna-Maija Lehto esittää eläkepoliittisten uudistusten tarvetta arvioineen ns. Pekkarisen asiantuntijaryhmän ”halunneen antaa arvion, joka näyttää huonommalta”. Lehto esittää, että eliniän kasvulla on tietoisesti peloteltu ja kestävyysvajeen vähentämistarpeella manipuloitu ihmisiä uskomaan eläkeiän nostamisen tarpeellisuus.

Lehto uskoo, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy trendinomaisesti ja työurien pidentymistä koskevat tavoitteet saavutetaan ilman lisätoimia. Onko eläkeiän nosto siis tarpeetonta haihattelua? Onko kansaa harhautettu väärin perustein?

Tilannekuva: Suomella on aitoja ratkaistavia ongelmia

Eläkeikäisten määrä kasvaa ja Suomen väestön ikärakenne muuttuu nopeasti. Huoltosuhteen heikentyminen on meillä erityisen nopea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suomen talouskehitys on ollut heikkoa monta vuotta. Työllisyysasteemme on 20–64 -vuotiaiden keskuudessa kuusi prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa. Julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suuremmat viimeiset seitsemän vuotta.

Hyvinvointivaltion ylläpito nykyisellä työllisyyden ja tuotannon tasolla ei ole ollut mahdollista ilman velanottoa. Mutta nyt velan suhde kansantuotteeseen kolkuttelee EU:ssa sovittua ylärajaa, Suomen julkinen talous on eurooppalaisen ja kansainvälisen seurannan kohteena ja Suomen luottoluokitusta on alennettu.

Jo vuosia on hallitusten tavoitteena ollut kääntää kurssia. Päämääränä on lisätä työllisyyttä ja vähentää julkisen talouden alijäämää. Tavoitteen toteuttamiseksi on sovittu rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla pitkällä aikavälillä saadaan tilannetta korjattua. Näin vaalien alla puolueet vastaavat päivittäin kysymyksiin siitä, miten tilannetta korjataan seuraavalla hallituskaudella.

Eläkkeelle siirtymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät

Eläkkeelle siirtymisen myöhentymisessä on takana parempaa terveyttä ja työkykyä ja varmasti myös asenteiden muuttumista. Myös koulutusrakenteen muutos ja työelämän muutos ovat tärkeitä taustatekijöitä. Kehityksestä on syytä olla tyytyväinen.

Mutta toteutuneeseen kehitykseen on vaikuttanut myös eläkelainsäädännön muuttaminen. Aiheesta tehdyn empiirisen ekonometrisen tutkimuksen mukaan suurin osa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneesta eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä johtuu työttömyyseläkkeen lakkauttamisesta. Samaan suuntaan vaikuttaa se, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Sen sijaan vanhuuseläkkeelle jääminen ei juuri ole myöhentynyt ja siksi uudistuksen kärki on nimenomaan siihen vaikuttaminen.

Toteutunut kehitys ei siis ole trendi, jota voi jatkaa viivoittimella ajassa eteenpäin, vaan yhdistelmä trendiä ja kertaluonteisesti vaikuttavia toimia. Tavoitteen saavuttamiseen on hyvät edellytykset, mutta satavarmana sitä ei minusta kannata etukäteen pitää. Huonomman tulevan kehityksen mahdollisuutta ei voi sulkea pois.

Parempi työllisyys, parempi moni muukin asia

Eläkeuudistusta on haluttu eri lähtökohdista ja intresseistä ja sillä on monia perusteluita. Missä kohtaa elämänjanaa eläkkeelle siirrytään, ei ole niin tärkeää kuin se, mikä on työn määrä yhteiskunnassa. Myöhemmän eläkkeelle siirtymisen perimmäinen tavoite on kasvattaa työpanosta ja kansantuotetta, eikä vain vuoteen 2025 mennessä vaan myös sen jälkeen. Näistä seuraa mm. suuremmat työtulot, korkeammat verotuotot valtiolle ja kunnille ja suurempi maksukertymä eläkevakuutusmaksuihin.

Lyhyempi eläkeaika vähentää eläkemenoja. Kansantuotteen ollessa suurempi hoiva- ja hoitomenojen bkt-osuus on vähän pienempi. Julkisen talouden kestävyys paranee, ja tulevilla sukupolvilla on edessään edes jonkin verran helpompi urakka selvitä pitkään jatkuneen velanoton asettamasta tilanteesta.

Makro- ja julkistaloudellisten vaikutusten ohella eläkeuudistus sisältää myös eläkkeen kertymistä yksinkertaistavia elementtejä, kannustimien kohentamista ja eläkeläisten tuloeroja tasaavia piirteitä. Uudistus parantaa nuorempien sukupolvien asemaa ja oikeudenmukaisuutta.

Eläkeuudistuksen seurauksena on työnteon lisääntymisen ohella paljon muutakin myönteistä. Hyvillä seurauksilla on oma arvonsa ja niitä ei saavuteta niin, että uudistus jätetään toteuttamatta.

* Päämääränä kuu –nimisessä Tintti-sarjakuvassa kapteeni Haddock epäilee professori Tuhatkaunon haihattelevan tavoitellessaan kuulentoa. Epäilystä huolimatta kuulento on kuitenkin huolellisesti valmisteltu ja päämäärä saavutetaan.