Eläketurvalla on maineongelma

Suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa aika hyvä. Tätä mieltä olivat ainakin Suomen järjestelmää arvioineet kansainväliset asiantuntijat Keith Ambachtsheer ja Nicholas Barr. Kansainvälisessä eläkeindeksissä (Mercer Global Pension Index) Suomen eläkejärjestelmä rankattiin viime syksynä viiden parhaan joukkoon. OECD:n ja EU:n eläketurvavertailujen perusteella Suomen järjestelmä ei myöskään ole huonoimmasta päästä.

Jos kansalaiselta kysytään, tällaisilla hyvillä arvioilla ei taida olla paljon painoa. Kansalaiskäsitys eläketurvasta näyttää olevan lähinnä pessimististä tai kriittistä. Monet nuoret pelkäävät paisuvia eläkemenoja ja taivaan putoamista niskaan. Samaan aikaan moni eläkkeensaaja ihmettelee, miksei jättimäisiä eläkevaroja käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Huono tuntemus, heikko luottamus

Se, että samaan aikaan epäillään rahoituksen kestävyyttä ja yli äyräiden pursuavien rahastojen pimittämistä kertoo siitä, että eläketurva tunnetaan ilmeisen huonosti. Tämä ei ole yhdentekevää siksi, että huono asioiden tuntemus tuppaa tuottamaan epäluottamusta. Eläketurvaa koskevien tutkimusten ja laskelmien yhtenä tuottajana tällainen vähän kirpaisee. Olisi hienompi tilanne, jos kansalaiskäsitys vastaisi vähän paremmin sitä, mitä erilaiset vakavasti tehdyt arviot kertovat. Kun näin ei ilmeisesti ole, eläketurvalla taitaa olla maineongelma.

Maineongelmaa pitää yllä se, että media nostaa toimintalogiikkansa ehdoilla esille mieluiten kauhukuvia, ääripäitä tai värikynällä kirjoitettuja tarinoita. Kun kansalaiset saavat maailmankuvansa ainekset median kautta, tällä on merkitystä.

Viime viikolla Nordea julkaisi oman eläkekyselynsä tulokset. Tiedotteen ja lehtien uutisotsikoiden perusteella epäily eläketurvan maineongelmasta saa vahvistusta.

Hyvät uutiset eivät ole uutisia, huonot ovat

Nordean sivuilla otsikko kertoo, että suomalaiset uskovat eläkkeidensä pienenevän. Nordea kertoo myös, että suuri enemmistö pitää tarpeellisena rahoittaa itse eläkepäiviään lakisääteisen eläkkeen lisäksi esimerkiksi säästämällä tai muulla tavoin. Helsingin Sanomat otsikoi uutisensa kertomalla, että moni uskoo uupuvansa ennen virallista eläkeikää. Moni muu taho uutisoi tutkimuksesta samansuuntaisesti kertomalla, että ”Joka kolmas ei usko jaksavansa töissä 65-vuotiaaksi”. Ylen verkkosivujen otsikko kertoi vielä, että ”Suomalaisten eläkeunelmat karisevat”. Karjalaisen pääkirjoitus (13.4.) kertoi, että usko eläketurvan riittävyyteen on horjumassa.

On yleisesti tunnettua, että huonoilla uutisilla on suurempi kiinnostavuusarvo kuin hyvillä. Tämä vaikuttaa otsikoiden muotoiluun mutta samalla lukijan eläkeymmärrys nytkähtää epäluulon suuntaan, vaikka todennäköisesti tarpeettomasti. Jos luki jutut otsikkoja pidemmälle nimittäin löytyi tieto, että puolet työssäkäyvistä arvioi jatkavansa töissä vähintään 65-vuotiaaksi. Päinvastoin kuin otsikko, tutkimushan taitaakin kertoa, että enemmistö jatkaisi työssä, siis hyvästä kehityksestä!

”Eläkeunelmien kariseminenkin” näyttää olevan vahvaa liioittelua. Vastaajat itse asiassa uskoivat eläkkeen riittävän välttämättömiin menoihin. Otsikointi ilmeisesti perustuukin siihen, että ”kaksi kolmasosaa katsoi, ettei eläke riitä kaikkeen siihen mitä eläkkeellä olisi kiva tehdä”. Tämän kyllä pitäisi olla itsestään selvää, kun ei palkkakaan riitä. Ehkä jännittävämpää tuloksessa taitaakin olla, että meillä siis jopa kolmasosan mielestä eläke on todella näin antelias?

Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi:n kolumnisarjassa 16.4.2015.

3 thoughts on “Eläketurvalla on maineongelma

  1. HS.n yleisönosaston kirjoituksessa 1.6.2015 otitte kantaa eläkkeistä käytävään keskusteluun.
    Ainakaan se kirjoitus ei antanut mitään selvyyttä esitettyihin kysymyksiin. Epäselvät viittaukset (= ilman yhtäkään linkkiä) Eläketurvakeskuksen sivuille saivat minut tutkimaan niitä tarkemmin. Sivuilla esitetään ennusteina viime ja edellisvuosien tietoja! Auttaisiko tähän se, että Eläketurvakeskus yhdistettäisiin Tilastokeskuksen kanssa?

    Eläketurvakeskuksen luulisi pysyvän vastaamaan kysymykseen: Onko eläkejärjestelmä pyramidihuijaus ?
    Kyseessä on pyramidihuijaus, jos jo palkoista maksetut rahat eivät riitä kattamaan eläkevastuita. Jos kyseessä ei ole pyramidihuijaus, niin eläkemaksuprosentteja ei tarvitse korottaa. Työllistävien yritysten kannalta jo nykyiset maksut ovat merkittävä rasite. Kun YT-neuvotteluita käyvät yritykset ilmoittavat kustannusten alennustarpeeseen perustuvat henkilöstövähennykset, eläkemaksut lisäävät vähennystarvetta viidenneksellä.

    Onko Suomella varaa näin hyvään, pakolliseen eläkejärjestelmään globaalissa kilpailussa?

  2. Linkki uusimpiin laskelmiin on valitettavan pitkä mutta tämän kautta pääset katsomaan ennustelaskelmia. Palkkaperusteisen maksun lisäksi työeläketurvan rahoitus perustuu rahastoituihin varoihin, joita on nyt noin 200 % palkkasummasta.
    http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/raportit/laskelmia_vuoden_2017_tyoelakeuudistuksen_vaikutuksista_7.pdf

  3. HS artikkelisasi 1.6.2015 on maininta:” .. huolehditaan, että eläkkeensaajat saavat ansaitsemansa eläkkeet.” Ansaitut eläkkeethän pitäisi olla rahastoituna. HS:n yleisönosastokeskustelussa on esitetty laskelmia siitä, että rahastointi ”riittää peräti 101 vuoden ikään” (ref. Kalevi H. Yliselä & Jussi K. Vaurio 8.5.2015). En ole nähnyt Eläketurvakeskuksen kommenttia laskelmaan.
    Eteran tj Björkman kirjoitti HS:n artikkelissa 3.5.2015, että noin 75 % eläkkeistä maksetaan nykyisistä ja tulevista palkoista. Tämähän tarkoittaisi sitä, että eläkkeistä vain 25% on rahastoitu ja ansaittu. Lisäksi se tarkoittaisi myös sitä, että eläkkeiden rahaoituksessa käytetään pyramidihuijauksen periaatetta tai, että työeläkkeet ovat suurelta osin sosiaaliturvaa, jota rahoitetaan verotuksella.

    Eläkevakuuttajat tekevät vakuutetuille laskelmia, joissa ansaintavuosille on laskettu eläkkeen kertymä. Vakuutettu voi olettaa, että ne luvut ovat todellisia palkan perusteella rahastoituja eläkerahoja, jotka riittävät keskimääräisen eläkeiän. Onko näin?

    Todella ansaitun eläkkeen suuruus on oikeudenmukaisuuskysymys, kun esitetään vaatimuksia eläkkeisiin kohdistuvien verojen alentamisista, erilaisista indeksikorotuksista ja yleensäkin eläkkeen suurudesta. Onko Eläketurvakeskuksella mitään laskelmia?

    Otsikko ”Eläketurvalla on maineongelma” vähättelee eläketurvaan liittyviä ongelmia ainakin rahoituksen osalta. Siitähän oli huolestunut Eteran Björkman yllämainitussa kirjoituksessaan.

    Suuret eläkemaksut vähentävät merkittävästi suomalaisten työnantajien kilpailukykyä ja lisäävät työttömyyttä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s