Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Toisin sanoen yli neljäsosa Suomen väestöstä on eläkkeensaajia. Kuulostaa paljolta, eikö totta? Usein määrästä hetimiten päätellään, että he kaikki ovat sivussa työelämästä, tai että he ovat toimeentulonsa osalta täysimääräisesti eläkkeistä riippuvaisia. Näin ei kuitenkaan ole.

Eläkkeensaaja voi olla taloudellisesti toimelias

Osa eläkkeensaajista tekee töitä osatyökyvyttömyyseläkkeen tai vanhuuseläkkeen rinnalla. Myös leskeneläkettä saava henkilö voi olla työelämässä. Joukossa on eläkkeensaajia, jotka nostavat eläkettä vaikkapa julkisella sektorilla tehdystä työstä mutta jatkavat työntekoa yksityisellä sektorilla. Joillekin myönnetty eläke on puolestaan niin pieni, että toimeentulo tulee käytännössä muista lähteistä. On joukossa niitäkin, joita ei pääomatulojen suuruuden takia ensisijaisesti ajattelisi eläkeläisinä vaan esimerkiksi yrittäjinä tai pääomasijoittajina.

Kuinka moni eläkkeensaaja saa merkittävästi muutakin kuin eläketuloa? Aiheesta voisi tehdä oman tutkimuksensa, mutta tässä esitän vain pienen raapaisun.

Aineistona on Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaisaineistosta Eläketurvakeskuksen tutkimuskäytössä oleva 10 prosentin väestöotos, jossa on puolen miljoonan Suomessa asuvan henkilön tulotiedot. Eläkeläisiksi luokiteltuja on aineistossa tuo noin neljännes eli riittävä määrä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2008 mutta koska tarkasteltava ilmiö ei suuresti muutu vuositasolla, tässä esitettyä arviota voinee pitää kohtalaisen osuvana myös tämän päivän näkökulmasta.

Tarkastellaan eläkeläisten henkilökohtaisia rahatuloja bruttotulojen perusteella. Lasketaan eläketuloksi kaikki erilaiset eläketulot, ts. oma työeläke, kansaneläke, leskeneläke ja mahdolliset muut lakisääteiset eläkkeet. Tämän jälkeen arvioidaan eläketulon osuutta bruttotuloista.

Vielä pitäisi määritellä milloin henkilön voi katsoa olevan eläketulosta riippuvainen. Tähän ei ole yhtä oikeaa tapaa, joten lähestytään aihetta kahden eri tulo-osuuden avulla. Määritellään eläkkeensaajan toimeentulo eläketulosta riippuvaiseksi, jos eläketulo on yli puolet bruttotulosta. Toisena määritelmänä käytetään rajaa, jossa eläketulo muodostaa kolme neljännestä henkilön saamasta bruttotulosta.

Ryhmitellään vielä eläkkeensaajat karkeasti iän mukaan työikäisiin ja 65 vuotta täyttäneisiin. Jaetaan edelliset vielä vain työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettuihin alle 55-vuotiaisiin ja muihin työikäisiin, sekä jälkimmäiset nuorempiin ja vanhempiin vanhuuseläkeikäisiin.

Valtaosalla eläke on yli puolet bruttotulosta

Tarkastelun tulokset ovat oheisessa kuvassa ja kertovat eläkkeen tärkeästä merkityksestä toimeentulossa. Noin 90 prosentilla eläkkeensaajista eläketulo on vähintään puolet bruttotuloista. 65 vuotta täyttäneillä eläketulon merkitys näin mitattuna on suurempi kuin työikäisillä. Silti työikäisilläkin eläkkeensaajilla yli 75 prosentilla eläketulo muodostaa yli puolet bruttotuloista.

Tiukemmalla kriteerillä katsottuna 76 prosentilla eläkkeensaajista eläkkeen osuus bruttotuloista on vähintään kolme neljännestä. Tälläkin tavalla arvioituna eläketulon merkitys kokonaistuloissa on suurempi iäkkäämmillä eläkkeensaajilla.

Valtaosalle eläke on leijonanosa toimeentulosta. Tässä esitetyn karkean laskelman perusteella puolestatoista miljoonasta eläkkeensaajasta yli 350 000 henkilöllä rahatulosta vähintään neljäsosa tulee muusta lähteestä kuin eläkkeestä. Kun tätä joukkoa tarkastelee vielä tarkemmin, selviää, että noin 75 000 ihmisellä eläke on korkeintaan neljännes bruttotuloista.