Suomen sanotaan ikääntyvän Euroopan nopeinta tahtia. Huoltosuhdepuhe luo kriisitietoisuutta ja saa monen epäilemään eläketurvan kestävyyttä. Vanhushuoltosuhteen heikkenemisestä ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti päätellä, että eläkejärjestelmän pohja heikkenisi vastaavaa tahtia.
Eläkkeensaajien väestöosuus on vanhushuoltosuhdetta kiinnostavampi
On totta, että 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nopeasti. Kun vuonna 1990 Suomessa oli viisi työikäistä yhtä 65 vuotta täyttänyttä kohti, nyt heitä on kolme.
Sekin on totta, että muutos on merkittävä. Työikäisen väestön osuuden pienentyminen on periaatteessa hankala asia tuotantoa, kasvua ja verotuloja ajatellen. Samoin palvelujärjestelmälle haaste on iso, varsinkin kun mitään etukäteisrahastointia hoiva- ja hoitotarpeen kasvua silmällä pitäen ei ole tehty.
Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta vanhushuoltosuhde ei kuitenkaan ole tärkeä tunnusluku. Kiinnostavampi väestömuutosta kuvaava tunnusluku voisi olla eläkkeensaajien väestöosuus. Se muuttuu huomattavasti rauhallisempaa tahtia.
Eikös kuitenkin ison kaupungin verran eläkkeensaajia joka vuosi?!?
Viime vuonna siirtyi eläkkeelle yli 70 000 henkilöä. Suurin osa heistä (50 000) siirtyi vanhuuseläkkeelle, loput työkyvyttömyyseläkkeelle tai muulle varhaiseläkkeelle. Vuoden aikana siirtyi eläkkeelle siis saman verran väkeä kuin Joensuussa, Lappeenrannassa tai Hämeenlinnassa on asukkaita!
Rinnastus johtaa ajattelemaan eläkkeelle siirtymistä vuolaana virtana, ellei peräti vesiputouksena. Pelkästään eläkkeelle siirtyneiden määrän esittely luo samanlaista mielikuvaharhaa kuin vanhushuoltosuhdekin. Vuoden aikana tapahtuu kuitenkin myös toisen suuntaista liikettä, kun osa eläkkeistä päättyy. Kun katsotaan eläkkeensaajien määrää, eli virran sijaan varantoa, mielikuva muutoksesta muuttuu huomattavasti maltillisemmaksi.
Kokonaisuudessaan eläkkeensaajien väestöosuus on muuttunut verkkaisesti. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että samaan aikaan väestökin on kasvanut. Esimerkiksi viime vuonna väkiluku Suomessa kasvoi 20 000 hengellä.
Toiseksi, työikäisessä väestössä on nykyään vähemmän eläkkeensaajia. Vaikka vanhuuseläkkeelle siirtyminen on kasvanut, muille eläkkeille siirtyminen on vähentynyt. Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna 7 000 henkilöä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Eläkkeensaajien väestöosuus muuttuu hitaasti
Kaikki eläkelajit huomioiden Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Eläkkeensaajien väestöosuus vuonna 2014 oli noin 28 prosenttia, neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 vuotta sitten ja kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten. Oheisessa kuvassa (lähteinä Tilastokeskuksen väestötilastot ja väestöennusteet sekä ETK:n laskelmat) näkyy kuinka eläkkeensaajien väestöosuus on kasvanut suurin piirtein samaa tahtia vanhushuoltosuhteen kanssa 1980-luvulta noin vuoden 2005 tienoille.
Sen jälkeen vanhushuoltosuhde näyttää tilastojen ja ennusteiden valossa heikentyvän voimakkaasti. Eläkkeensaajien väestöosuudessa ei sen sijaan ole nähtävissä mitään uutta kasvusykäystä. Kasvu näyttäisi jatkuvan maltillisena trendinomaisesti 2030-luvulle asti, minkä jälkeen eläkkeensaajien väestöosuus voisi asettua noin 30 prosentin paikkeille. Kehitystä selittää eläkkeelle siirtymisen jo toteutunut ja ennakoitu myöhentyminen. Ikää tärkeämpää on se mitä ihmiset tekevät.
Suosittelen luettavaksi Tri. Kimmo Kiljusen kirja ” Eläkeläisten taitettu itsetunto ” ( Minerva ) ja taulukot 6 + 7 ( sivut 54 + 55 )eli = ikäsidonnaiset julkiset menot , mielellään koko kirja. Hän on ensimmäinen poliitikko, joka on myöntänyt äänestäneensä väärin päätettäessä taitetusta indeksistä.
ystävällisesti
Dear friend!
Just writing to ask how are you doing and to show you something really cool, just take a look http://www.lekra.at/wp-content/themes/oner/trend.php?6a6b
Thx, mail