Kreikkalainen eläketragedia

Yksi kesän 2015 isoimmista puheenaiheista oli Grexit – Kreikan säilyminen eurossa ja sen kyky selviytyä veloistaan. Tämä näkyi myös kiinnostuksena kreikkalaista eläkejärjestelmää kohtaan, onhan eläketurvan järjestäminen yksi merkittävimpiä julkiseen talouteen vaikuttavista sitoumuksista.

Tässä blogitekstissäni tiivistän EU:n julkisen talouden kestävyyslaskelmista ja Kreikan eläkejärjestelmän ja uudistusten kuvauksista lukemaani. Materiaalin perusteella Kreikan eläkeuudistus on hiukset pystyyn nostava tarina taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti kestämättömästä järjestelmästä, joka on käytännössä jouduttu valamaan uusiksi perustuksiaan myöten.

Uudistus äkkirysäyksellä

Uusi järjestelmä ei periaatteiltaan ja toimeenpanoltaan dramaattisesti ainakaan paperilla eroa siitä, mihin Suomessa on päädytty vähittäisen uudistamisen tietä. Mutta muutamassa vuodessa toteutettuna pakkouudistus ja samaan aikaan toteutetut eläkeleikkaukset ovat merkittävä osa Kreikan poliittista ja sosiaalista tragediaa.

Kreikassa on käytännössä ollut vain lakisääteistä veroin, maksuin ja lainarahalla rahoitettua eläketurvaa. Eläketurvan elementtejä ovat olleet peruseläke ja lisäeläkkeet sekä erilaiset tasasuuruiset ja tarveharkintaiset avustukset. Koska eläke perustui viimeisten vuosien palkkatasoon, eläke oli monella käytännössä suuruudeltaan lähellä palkkaa. Samoin kuin palkkaa, myös eläkkeitä maksettiin 14 kertaa vuodessa. Eri ammattiryhmillä on ollut omat sääntönsä ja varhain eläkkeelle siirtyminen on ollut yleistä.

Vähän ennen Kreikan velkakriisin puhkeamista eläkemenojen osuus oli noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta mutta aktuaarien laskelmat osoittivat järjestelmän pilvilinnaksi. Voimassa olevilla säännöillä eläkemenojen laskettiin vievän neljäsosan bruttokansantuotteesta vuonna 2060.

Menojen hillintää eläkeleikkauksilla

Koska vanhan eläkejärjestelmän mukaiset säännöt tuottivat kestämättömän suuret menot ja hallinto oli rempallaan, Kreikassa aloitettiin eläkkeiden leikkaukset vuonna 2010. Vuodesta 2010 lähtien eläkkeitä ei ole indeksitarkistettu lainkaan. Eläkkeitä leikattiin aluksi 20 prosenttia, joitakin varhain alkaneita eläkkeitä jopa 40 %. Erilaisia leikkauksia on viiden vuoden aikana tehty jo toistakymmentä.

Käytännössä eläkkeiden hajonta on vähentynyt kun pieniä alle tuhannen euron eläkkeitä on suojattu ja isoja leikattu kovalla kädellä. Toisaalta myös tasasuuruisia ja tarveharkintaisia avustuksia on leikattu ja niiden saantiehtoja tiukennettu. Parantuneiden tietojärjestelmien takia osalta saajista avustus on lakannut tarpeettomana. Jo myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet käydään läpi perusteettomien karsimiseksi ja parhaillaan neuvotellaan varhaiseläkereittien lakkauttamisesta.

Eläkesäännöt ja toimeenpano uusiksi

Kun kävi selväksi, ettei Kreikka selviä edes nykyisistä menoistaan ilman ulkopuolisten apua ja lainoitusta, yhdeksi avun ehdoksi IMF, EKP ja Euroopan komissio esittivät eläkejärjestelmän uusimisen. Tänä vuonna voimaan tullut Kreikan uusi eläkejärjestelmä käsittää kerran kuussa maksettavan peruseläkkeen (360 euroa kuussa) ja koko työhistoriaan sidotun työeläkkeen, jonka karttumat ovat iästä riippuvia (0,8-1,5 %). Vanhassa järjestelmässä karttumat olivat 2-3 %. Täyden eläkkeen saadakseen vakuutettuna pitää olla 40 vuotta.

Vanhuuseläkeikä on nostettu ja sidottu elinajanodotteen muutokseen vuodesta 2021 lähtien. Eläkkeiden määräytymiseen liittyvät ammatti- tai sektorierot on pitkälle poistettu. Eläkkeiden indeksointi on maksimissaan kuluttajahintojen muutoksen suuruinen. Uudessa Kreikan eläkelaissa on myös säännös, että mikäli eläkemenoa koskeva ennuste nousisi pitkällä aikavälillä enemmän kuin 2,5 prosenttiyksikköä bkt:sta, eläketurvan karttumista koskevia säädöksiä on muutettava.

Muita isoja muutoksia on ollut kassojen ja viranomaistoimijoiden fuusioiminen. Tähän on liittynyt iso tietojärjestelmäuudistus Helios, jossa eläkkeensaajat ja maksetut eläkkeet on saatu kattavaan rekisteriin. Helios-valaisun seurauksena Kreikka on vasta hiljan onnistunut julkaisemaan ensimmäiset tilastonsa eläkkeensaajista ja eläkkeiden tasosta. Tietojärjestelmäuudistukset ovat mahdollistaneet myös kreikkalaisten sosiaaliturvatunnukseen perustuvan työurien seurannan ja sitä kautta oikeamman eläkkeenlaskennan. Lisäksi etuna on ollut huomattava parannus vakuutusmaksujen valvontaan.

Tragedia jatkuu, mutta sillä on ainakin kaksi opetusta. 1. Eläketurvan sääntöjen on oltava maksukyvyn suhteen realistisia. 2. Myös toimeenpanon on oltava tehokasta.

2 kommenttia artikkeliin ”Kreikkalainen eläketragedia

  1. Tehtyjen eläkeleikkausten seurauksena keskieläke Kreikassa on nyt noin 850 euroa; arvioiden mukaan noin 500 euroa vähemmän kuin ennen leikkauksia.

  2. […] Vertailujen lähtökohdat ovat erilaiset. EU-raportti käsittelee nimensä mukaisesti eläketasoon ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Tämä on perusteltu rajaus, koska eläkemenoista ja rahoituksesta on omat talouspoliittisen komitean piirissä toteutetut tarkastelut (tuorein niistä The Ageing Report 2015). Taloudellisen kestävyyden laskelmia riittävyyden näkökulmalla täydentävä raportti tuo EU-kontekstissa esille kolikon klaavapuolen. Aihe on ajankohtainen eläketurvaan tehtyjen pitkän aikavälin uudistusten ja suoranaisten leikkausten takia (ks. esim. juttuni Kreikasta). […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s