Kesän jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi. Nykyisissä väestöennusteissa oletetaan, että Suomeen muuttaa vuosittain noin 17 000 henkeä enemmän kuin maasta muuttaa pois. Entä jos nettomaahanmuutto onkin tilapäisesti viiden vuoden ajan vuositasolla 20 000 henkeä tätä suurempaa? Tai jos vastedes nettomaahanmuutto on pysyvästi 5 000 henkeä vuodessa tätä enemmän?

Maahanmuutto vähentää työeläkejärjestelmän rahoitushaasteita

Maahanmuutosta esitetään usein koituvan isoja kustannuksia vastaanottaviin maihin. Tässäkin asiassa kannattaa eritellä seurauksia.

Alkuvaiheessa turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, hakemusten käsittelyyn, avustuksiin ja kotouttamiseen eittämättä tarvitaan resursseja. Kun työnteko ei alkuvaiheessa ole edes mahdollista, Kelan hoitaman asumisperusteisen sosiaaliturvan kustannukset väistämättä kasvavat. Maahanmuuttajien työllistyminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu vähitellen. Mitä paremmin tämä tapahtuu, sitä suotuisammat ovat laajemmat vaikutukset pidemmällä aikavälillä.

Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että työeläkejärjestelmälle maahanmuutosta ei ole tulossa lisäkustannuksia. Tämä seuraa ansioperusteisen työeläketurvan logiikasta: työeläke riippuu työnteosta, ja vain siitä. Kun näin on, maahanmuutosta on työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta lähinnä hyötyä. Maahanmuutto tuottaa vähäiselläkin työllistymisellä korkeamman palkkasumman ja edelleen suuremman maksutulon. Ja koska työstä ansaittavat eläkkeet maksetaan vasta vuosikymmenten jälkeen, nyt käynnissä oleva muuttoliike Suomeen pienentää lähivuosikymmenien eläkemaksupaineita.

Vähäinenkin työllisyys on eduksi

Katsotaan tarkemmin kasvavan maahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmään (Kelan hoitamia etuuksia en tässä arvioi). Vastaan alussa esittämiini kysymyksiin tilapäisen kasvun (MMT) ja pysyvästi korkeamman nettomaahanmuuton (MMP) skenaarioilla. Kolmantena laskelmana on näiden yhdistelmä (MMY), ts. tilanne, jossa ensin toteutuu huomattava muuttovirta, jonka seurauksena nettomuutto Suomeen on myöhemmin pysyvästi yleisempää.

Laskelmat on tehty ETK:n pitkän aikavälin laskentamallilla, ja tuloksia verrataan työeläkeuudistuksen sisältävään peruslaskelmaan (PRS). Laskelman tarkoituksena ei ole muuttoliikkeen ennustaminen vaan sen seurausten havainnollistaminen. Olojen kehitys lähtömaissa, Euroopan Unionin päätökset ja eri maiden reagointi vaikuttavat siihen kuinka monta Suomeen lopulta hakeutuu ja jää. Jos muuttoliike olisi vaikkapa puolet tilapäisen kasvun skenaariosta, tässä esitetty vaikutus jotakuinkin puolittuisi.

Laskelman ja sen tulosten kannalta vaikeampi oletus koskee maahanmuuttajien työllistymistä. Uusien maahanmuuttajien ja heidän lastensa ikäluokkakohtaisten työllisyysasteiden on oletettu olevan miehillä vajaan kolmanneksen (28%) ja naisilla noin puolet (47 %) alempia kuin muulla väestöllä. Tämä vastaa Suomen työssäkäyntitilastoista havaittua eroa Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ja koko väestön työllisyydessä. Ero on OECD-maiden mittakaavassa suuri. Maahanmuuttajien työllistymisessä pitäisi pystyä parempaan, jolloin vaikutuksetkin olisivat tässä esitettyjä myönteisempiä.

Lisääntyvä maahanmuutto, siis matalampi työeläkemeno ja -maksu

Tilapäisen kasvun skenaariossa Suomen väestö kasvaisi viidessä vuodessa 100 000 hengellä. Vuonna 2020 työllisiä olisi 38 000 enemmän, minkä ansiosta työeläkevakuutettu työtulosumma olisi korkeampi. Kuitenkaan työeläkkeensaajia ei vielä 2020 käytännössä olisi nykyistä enempää.

Tilapäisesti lisääntyneen maahanmuuton laskelmassa työeläkemeno suhteessa palkkasummaan olisi noin 0,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi vuoden 2020 paikkeilla, minkä jälkeen se palautuisi lähelle perusuraa vuoteen 2060 mennessä (taulukko). Pysyvästi korkeamman maahanmuuton laskelmassa työeläkemeno suhteessa palkkasummaan muodostuu hiljalleen noin 0,6–0,8 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalammaksi. Yhdistelmälaskelmassa ero peruslaskelmaan on noin 0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2040, minkä jälkeen se asettuisi noin 0,7 prosenttiyksikön tasolle.

Kun työeläkemeno suhteessa palkkasummaan olisi pienempi, palkkaperusteinen työeläkevakuutusmaksukin voisi olla vähän matalampi. Tilapäisesti lisääntyvän maahanmuuton laskelmassa TyEL-maksu olisi mahdollista pitää 0,4 prosenttiyksikköä perusuraa matalammalla tasolla vuodesta 2020 vuoteen 2035, minkä jälkeen sitä pitäisi vähitellen korottaa takaisin perusuralle.

Pysyvästi korkeamman maahanmuuton laskelmassa maksu voisi laskea 0,4 prosenttiyksikköä perusuraa matalammalle tasolle vuoteen 2030 mennessä ja säilyä siinä. Rajuimman maahanmuuttoskenaarion oloissa eli yhdistelmälaskelmassa maksu olisi mahdollista pitää jo vuodesta 2020 alkaen noin 0,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalammalla tasolla.