Eläketurva vertailussa

Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?

Eri ote, erilaiset tavoitteet

Vertailujen lähtökohdat ovat erilaiset. EU-raportti käsittelee nimensä mukaisesti eläketasoon ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Tämä on perusteltu rajaus, koska eläkemenoista ja rahoituksesta on omat talouspoliittisen komitean piirissä toteutetut tarkastelut (tuorein niistä The Ageing Report 2015). Taloudellisen kestävyyden laskelmia riittävyyden näkökulmalla täydentävä raportti tuo EU-kontekstissa esille kolikon klaavapuolen. Aihe on ajankohtainen eläketurvaan tehtyjen pitkän aikavälin uudistusten ja suoranaisten leikkausten takia (ks. esim. juttuni Kreikasta).

Mercerin vertailussa tarkastellaan eläkejärjestelmiä laajemmin. Vertailun kohteena on eläketurvan taso, varmuus rahoituksen kestävyydestä sekä kriteerit järjestelmän luotettavasta toiminnasta nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Indeksissä eläketurvan riittävyyden paino on 40 %, taloudellisen kestävyyden paino 35 % ja hallinnon luotettavuuden paino 25 %.

Voileipäpöytä vai kauneuskilpailu?

Siinä missä EU-raportti välttää kaikin tavoin esittämästä paremmuusarvioita, Mercer antaa pisteitä ja luokittelee maat kuin luottoluokittaja rohkeasti eri luokkiin. Mercerin indeksistä paremmuuden saa selville yhdellä silmäyksellä. EU-jäsenmaille ja komissiolle voileipäpöydän kattaminen riittää. Riippuen siitä mitä haluaa painottaa, voi saada hyvinkin erilaisen kuvan EU-maiden pärjäämisestä. Kauneus on lopulta katsojan silmissä.

EU-raportti pitäisi lukea kannesta kanteen ja siltikin johtopäätösten tekeminen on vaikeaa. Ensinnäkin tarkastelun kohteita on Mercer-raporttiin verrattuna paljon. Toiseksi ilmiöistä on myös esitetty useita erilaisia mittareita. Tutkijayhteisöllä kyllä olisi hyvälaatuisen aineiston avulla pisteytyksiin, luokitteluihin ja indekseihin mahdollisuus. Tehdyistä valinnoista, metodologiasta ym. riittäisi kyllä vuosiksi keskusteltavaa.

Mercerin vertailussa on tieteellisen ambition sijaan tärkeänä vaikuttimena eläkevakuuttamisen suuri merkitys finanssisektorille. Indeksin kehittämisen lähtökohtana on yhtäältä Australian halu kilpailla Aasian ja Tyynenmeren alueen finanssikeskusten kanssa, toisaalta Mercerin intressi eläkevakuutustoimialan konsultointiin. Mitä kattavampaa ja laajempaa on säästäminen ja mitä suurempi on rahastointiaste, sitä paremmat ovat mahdollisuudet päästä korkealle sijalle Mercerin vertailussa.

Mercerin vertailussa on mukana 25 maata eri puolilta maailmaa. Suurin osa on kehittyneitä teollisuusmaita, mutta joukossa on myös nopeasti kehittyneitä ja väkirikkaita maita kuten Kiina ja Intia. Singaporea lukuun ottamatta kaikki Aasian maat jäävät D -luokkaan. Euroopan maat pärjäävät vertailussa hyvin. Tanska ja Hollanti vievät kärkisijat. Australia yltää B+ -luokkaan, josta Ruotsi, Sveitsi ja Suomi jäävät karvan mitan päähän.

Arvosanani Suomelle: hyvä

Oma subjektiivinen arvioni EU-raportin perusteella on, että Suomen eläketurva on eurooppalaista keskimääräistä tasoa. Pärjäämme joiltain osin erittäin hyvin, joillakin mittareilla heikosti. Yleensä emme sijoitu äärilaidoille, vaan olemme lähellä EU:n keskimääräistä tasoa. Esimerkiksi välttämättömyyshyödykkeiden puute Suomen eläkkeensaajilla on harvinaista, mutta toisaalta suhteellinen köyhyysriskimme on korkeahko. Kun nämä tiedot yhdistetään, pärjäämme keskimääräisesti. Eläketurvamme ei selvästi ole erinomaista tasoa, mutta kohtuullisen hyväksi sitä varmaan voi luonnehtia.

Suomen kuudetta sijaa Mercerin vertailussa voi pitää sikäli yllättävän hyvänä, että vertailun lähtökohdat ovat rahastoidussa eläkesäästämisessä. Mallillamme on omat vahvuutensa. Vertailun perusteella sääntely ja hallinnon luotettavuus on Suomessa vertailumaiden parasta, eikä pöljemmin pärjätä muillakaan ulottuvuuksilla.

Näiden kahden vertailun perusteella kokonaisarvosana Suomelle on hyvä.

Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi:n kolumnisarjassa 29.10.2015.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s