Työeläkeuudistus ei luonut jakovaraa

Ensi vuoden alusta työeläkelait muuttuvat. Työeläkeuudistus tuo ennustettavuutta ja parantaa eläketurvan rahoituksen kestävyyttä väestön ikääntyessä. Riskejä se ei kuitenkaan poista. Heikon talouskehityksen takia lähivuosien rahoitusriskit ovat valitettavasti kasvaneet.

Elinaika pitenee, ikärajat siirtyvät

Elinaika on pidentynyt ja eläkkeellä oloaika sen myötä. Viime vuonna päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta.

Eläkeuudistuksessa päätettiin vanhuuseläkkeiden ikärajojen nostamisesta. Ikärajojen nousu merkitsee efektiivisen eli todellisen eläkkeelle siirtymisiän vähittäistä nousua. Näin elinajan pitenemisestä aiheutuvat riskit pienentyvät.

Ikärajojen nousun ansiosta eläkkeensaajien osuus aikuisväestöstä jää alle 40 % tasolle. Tämäkin suhde voi tuntua korkealta mutta on kuitenkin matalampi ja tasainen verrattuna siihen, miten vielä tänä vuonna voimassa olevien ikärajojen kanssa olisi käynyt. Olennaista on, että työeläketurvan rahoituksen kannalta tärkeä suhdeluku ei enää jatkuvasti huonone.

Ennen uudistusta ikärajoista keskusteltiin useiden vuosien ajan. Eri puolueiden ja niiden vaaliohjelmien kantoja sekä hallitusohjelmia spekuloitiin ja jännitettiin. Epäluottamus nykyisen eläkeiän pysyvyyteen kasvoi.

Nyt eläkeikärajojen kehityksestä ei ole enää epäselvyyttä. Vuoteen 2025 asti on päätetty mitkä ovat 1955-1964 –syntyneiden vanhuuseläkeiät. Vuonna 1965 ja tätä myöhemmin syntyneillä ikärajat nousevat automaattisesti, jos elinaika pitenee.

Riskejä uudistus ei poistanut

Kun odotettavissa olevaan elinaikaan ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvät riskit ovat pienemmät, myös rahoitusriski on hallittavampi. Eläkemeno kasvaa hitaammin ja sen kehitystä on helpompi ennakoida. Näin myös eläketurvan rahoitukseen vaadittavan maksutason arvioiminen on vakaammalla pohjalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eläkejärjestelmä olisi nyt riskitön.

Eläkeuudistus ei muuta olennaisesti riskien kohdentumista. Suomen etuusperusteinen työeläkejärjestelmä suojaa eläkkeensaajia ja jättää riskit työikäisen väestön vastuulle. Työnantajilla on maksun nousun riski. Palkansaajilla ja yrittäjillä on tämän lisäksi myös tulevien eläke-etuuksien heikentämisen riski.

Riskit huonolle kehitykselle ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet. ETK:n uuden pitkän aikavälin laskelman perusteella merkittävin näköpiirissä oleva haaste näiden riskien realisoitumiselle muodostuu lähivuosien talouskehityksestä. Työllisyyskehitys on ollut jo vuosia toivottua heikompaa. Kilpailukyvyn parantamiseksi on sovittu maltillisesta palkkapolitiikasta. Molemmat vaikuttavat palkkasumman kehitykseen ja edelleen työeläkejärjestelmän saamaan vakuutusmaksutuloon.

Valitettavasti näkymät ovat heikentyneet myös eläkerahastojen tuottojen osalta. Matala korkotaso on tuonut kaikenlaisten sijoituskohteiden tuotto-odotuksia alaspäin. Heikko talouskehitys ja heikot tuotot kulkevat vieläpä usein käsi kädessä.

Työeläkevarat ja emu-puskurit ovat jo käytössä

Kun maksutaso on sovittu vuoteen 2021 asti, työeläkkeiden turvaamiseksi on käytettävä ns. emu-puskureita aikaisemmin ajateltua nopeammin. Mikäli koetunlainen heikko talouskehitys jatkuu vielä muutaman vuoden, puskuritkaan eivät riitä. Nykysäännöksin maksuja olisi korotettava.

Työeläkkeiden rahoittaminen nykyisellä maksutasolla on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna siis huomattavasti vaativampi tehtävä. Siinä ei välttämättä onnistuta.

Silti samaan aikaan esitetään ajatuksia työeläkevarojen käytöstä eläkkeiden parantamiseen, elvytykseen tai maksutason laskemiseen. Niiden taustalla lienee ruusuinen käsitys eläketurvan rahoituspohjan vahvuudesta, tai mahdollisesti voimakas riskinottohalu eläkemenot maksavien kustannuksella.

Työeläkevarat ja ns. emu-puskurit ovat jo käytössä. Niillä maksetaan osa koko ajan kasvavasta eläkemenosta ja pidetään maksutason nousua kurissa. Työeläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä jakovaraa.

 

10 kommenttia artikkeliin ”Työeläkeuudistus ei luonut jakovaraa

  1. ”Eläkeuudistus ei muuta olennaisesti riskien kohdentumista. Suomen etuusperusteinen työeläkejärjestelmä suojaa eläkkeensaajia ja jättää riskit työikäisen väestön vastuulle. Työnantajilla on maksun nousun riski. Palkansaajilla ja yrittäjillä on tämän lisäksi myös tulevien eläke-etuuksien heikentämisen riski.”

    ”Silti samaan aikaan esitetään ajatuksia työeläkevarojen käytöstä eläkkeiden parantamiseen, elvytykseen tai maksutason laskemiseen.”

    Itse näen eläkkeen osana palkkapolitiikan kokonaisuutta. Työnantaja ja eläkevakuutusyhtiö tekevät yksityisoikeudellisen sopimuksen keskenään. Rahastoilla sitten turvataan luvattuja eläke-etuja ja omaisuudensuojakin lienee käytössä.

    Tuntuu varsin erikoiselta, että yksin poliittiselta taholta halutaan nyt jokin päätös palkkaindeksin käyttöönotosta. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata sitä, että katsooko eduskunta oikeudekseen päättää yksin jotain tässä asiassa ja miten omistusoikeutta ja saavutettuja etuja käsitellään.

  2. Ajattelen samalla tavalla kuin Jari2208. En kuitenkaan ymmärrä kuinka työeläkevarat ja emupuskurit olisivat käytössä. Vai onko kyse semantiikasta? Osa työeläkerahastoista otetaan käyttöön, mutta saman verran ja vähän enemmänkin sijoitetaan takaisin rahastoihin eläkemaksuista ja rahastojen tuotoista. Lopputuloksena on se, että työeläkerahastoihin sijoitetut varat ovat kasvaneet nykyiseen noin 180 miljardiin euroon. Muistaakseni yhtenä vuotena on jouduttu turvautumaan rahastoiden tuottoihin eläkevastuiden kattamiseksi. Eikö tämä pikemminkin viittaa siihen, että rahastoista riittäisi myös nykyeläkeläisten eläkkeen kohentamiseen. Hehän ovat jo vastanneet pitkälle edellisen sukupolven eläketurvasta.

    Se, että eläkerahastojen kerryttämisellä pyritään kuulemma varautumaan suurten ikäluokkien eläköitymiseen tai haasteellisiin tilanteisiin tulevaisuudessa, lisää tietysti eläkeyhtiön turvallisuutta, mutta kuinka paljon turvallisuutta tulee lisätä? Suuret ikäluokathan ovat jo eläkkeellä ja poistuvat luonnollisesti pian joukostamme.

    Toisaalta eläkeläisten verotus on myös palkansaajia ankarampaa aivan pienimpiä tuloluokkia lukuunottamatta. Korkein marginaalivero eläkkeestä on yli 60%. Tämä koskee myös vapaaehtoisia eläkkeitä.

    • Työllisyys ei ole juuri kasvanut ja ansiotason kasvua on pyritty hillitsemään. Ei siis ole odotettavissa mainittavaa palkkasumman kasvua. Kun eläkevakuutusmaksuprosentti pyritään pitämään vakaana, ei ole odotettavissa suurta maksutulon kasvua.
      Eläkemeno sen sijaan kasvaa. Eläkkeensaajia on enemmän ja keskieläke korkeampi.
      Koska eläkemeno on vastedes maksutuloa suurempi, käytetään varoja aikaisempaa enemmän. Muuten maksua tarvitsisi koko ajan nostaa.
      Suomen ikärakenne on väestöennusteen mukaan pysyvästi haasteellinen. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeellä huoltosuhde on heikentynyt, mutta väestöennusteen perusteella se jää korkeaksi heidän jälkeensäkin.

  3. Kun työajat pitenevät myös palkat saman aikaan kasvavat ( milloin enemmän milloin vähemmän ), mutta samalla työeläkemaksut myös lisääntyvät kasvattaen rahastoja. Muutaman vuoden päästä ”sisään ” tulevat eläkemaksut ovat taas suurempia kuin eläkemenot. Koko ajan kuitenkin nykyiset rahastot tuottavat ( ei tarvita edes 3.5 % ). Katso : Talouspolitiikan arviontiryhmän raportti – ” Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta / siinä kohta : varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän . Raportin laatijat – Kotamäki/VM + Vanne/TELA + Vaittinen /ETK.

    • Ks. vastaukseni edellä. Eläkemaksutulo ei ole kasvamassa suuremmaksi kuin eläkemeno.

  4. Totean vielä, että eläkkeethän riippuvat palkan suuruudesta. Korotukset tapahtuvat % : eilla sekä palkkaindeksissä että taitetussa. Siksi on turha väittää, että vain suuret eläkkeet ( 10 % yli 2.500 €/kk ) hyötyvät palkkaindeksistä. Sen sijaan keskieläkettä – varsinkin naiset – pienempää eläkettä saavat joutuvat turvautumaan sosiaalitukiin ( ks. asumistukien huima lisäys ) ja ne valtio maksaa pussistaan ottamalla lisää lainaa. Palkkaindeksi estäisi tämän monen eläkeläisen kohdalla

    • Kansaneläkettä saa n. 40 % eläkkeensaajista. Suurimmalla osalla heistä on kansaneläkkeen rinnalla myös työeläkettä. Mitä pienempi osa kokonaiseläkkeestä on työeläkettä, sitä vähemmän palkkaindeksistä siis hyötyisi.

  5. Entä päinvastoin , jos isompi osa on työeläkettä ( työeläke alle 1.500 €/kk ) eivätkö he silloin hyötyisi palkkaindeksistä joutumatta turvautumaan sosiaalitukiin. ETK : n aikaisemmin ilmoittama luku on mielestäni ollut 10 % kaikista eläkeläisistä ( n. 100.000 ) saa kansan – ja takuueläkettä. Keskitakuueläke on tietojeni ( Hesari ) 139 €/kk ! Jos työeläke on yli n.1.133 € ? niin kansaneläkettä ei makseta !

  6. Kansaneläkettä maksetaan noin 650 000:lle eläkkeensaajalle. Heistä n. 100 000 saa pelkkää kansaneläkettä. 550 000 saa siis kansaneläkettä siksi, että työeläke on pieni.
    Takuueläke on muiden eläkkeiden päälle maksettava lisä, eli siksi keskimääräinen takuueläke on pieni, koska hlöt saavat yleensä n. 630 euron suuruisen kansaneläkkeen. Sen päälle maksetaan tarvittaessa takueläkettä, jotta päästään 766 euron vähimmäistasolle.
    Työeläkettä saavat harvemmin turvautuvat muihin sosiaalitukiin. THL:n tilastoista ilmenee että toimeentulotukea sai pari prosenttia yli 65-vuotiaista vuonna 2014. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa vakavaa aineellista puutetta kokee vajaa kaksi prosenttia yli 65-vuotiaista. Tuoreessa THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin minibudjettirajan pohjalta köyhyyttä. Eläkeläisistä 3,3 prosenttia määrittyy köyhiksi minimibudjettirajan perusteella vuonna 2015.

  7. EKL : n mukaan 1.500 €/kk saavia on 56 % kaikista eläkkeen saajista eli 785.551. Kun kaikki 1.250 €/kk – 1499 €/kk maksavat verot valtiolle ja kunnille + alv, niin juuri heitä helpottaisi palkkaindeksiin siirtyminen. Mitä kauemmin he ovat olleet eläkkeellä, sitä enemmän taitettu indeksi on huonontanut heidän taloudellista tilannettaan. Tämä kävi hyvin ilmi MOT – ohjelmassa, joka kertoi KELAn / Honkanen kertomana, että kansaneläke on menettänyt reilusti, vaikka se on sidottu kuluttajahintaindeksiin kuten taitettu indeksi 80 % : lla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s