Työllisyystavoite mallia Hetemäki

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki väläytti YLE:lle, että Suomessa kannattaisi tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta. Hetemäen mukaan korkea työllisyys on edellytys nykyisentasoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden säilymiselle ja rahoittamiselle.

Mitä 80 prosentin työllisyysaste edellyttäisi? Mitä siitä seuraisi eläkejärjestelmän näkökulmasta? Kvantifioin tässä kirjoituksessa korkeamman työllisyyden seurauksia työmarkkinatilojen, eläkkeelle siirtymisiän ja taloudellisen elatussuhteen avulla. Lisäksi arvioin lyhyesti paremman työllisyyden vaikutuksia eläkejärjestelmän rahoitukselle ja keskieläkkeiden kehitykselle.

Työtä useammille

Heti aluksi on todettava, että 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2030 mennessä näyttää toteutuneiden työllisyyslukujen valossa kovin vaativalta tavoitteelta. 2000-luvulla on ollut vaikeata päästä edes 70 prosentin tasolle. ETK:n pitkän aikavälin laskelmassa työllisyysasteeksi vuonna 2030 on oletettu 72 prosenttia.

Kahdeksan prosenttiyksikköä korkeamman työllisyysasteen aikaansaaminen tarkoittaisi laajan keinovalikoiman käyttöönottoa, pyrkimystä kaiken potentiaalin saamiseen käyttöön. Kuvassa on esitetty esimerkinomaisesti mitä tämä voisi tarkoittaa eri ikäryhmiä ajatellen. Laskuharjoituksesta selviää, että tavoitteen saavuttaminen vaatisi laajaa työllisyyden parantamisohjelmaa.

Ensinnäkin työnteko pitäisi aloittaa selvästi nykyistä aikaisemmin. Nuorten työllisyysasteen olisi varmaankin oltava yli 10 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalla tasolla. Parhaassa työiässäkin työllisyysasteiden pitäisi nousta reilusti nykyiseltä tasoltaan. Lisäksi 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on laskuharjoituksessa nostettu parikymmentä prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle tasolle. Sekä miesten että naisten työllisyyden tulisi parantua. Käytännössä vallitsisi täystyöllisyys, sillä työttömyysaste olisi näissä oloissa noin 4 prosenttia. Myös työvoiman ulkopuolella oleminen, esimerkiksi työkyvyttömyyseläke olisi nykyistä harvinaisempaa.

Kuvan esimerkkilaskelman oloissa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä olisi vuonna 2030 lähes 2,5 vuotta korkeampi kuin ETK:n uusimmassa ennustelaskelmassa arvioidaan.

Hetemakilaskelma

Korkeammalla työllisten väestöosuudella parempi rahoitustilanne

Millaisen muutoksen 80 prosentin työllisyysaste toisi väestöltään ikääntyvään Suomeen? Tätä voi tarkastella taloudellisella elatussuhteella. Tunnusluku kuvaa työllisten suhdetta ei-työllisiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin.

Ikärakenteen heikkenemisen takia taloudellinen elatussuhde on heikentynyt ja on nyt vain vähän parempi kuin 1990-luvun lamavuosina. ETK:n peruslaskelman mukaan työllisten osuus aikuisväestöstä voisi säilyä vuoden 2017 eläkeuudistuksen ansiosta jotakuinkin nykytasollaan. Hetemäen visioimalla 80 prosentin työllisyysasteella työllisten osuus aikuisväestöstä paranisi 2000-luvun alun tasolle. Silti näinkään korkealla työllisyysasteella ei palattaisi 1980-luvun tasolle.

Elatussuhde

Hyvä työllisyys toisi työeläkejärjestelmään ennakoitua korkeammat maksutulot. Samaan aikaan eläkemeno olisi ennakoitua pienempi, koska työkyvyttömyyseläkkeitä maksettaisiin vähemmän ja vanhuuseläkkeiden maksaminen alkaisi myöhemmin. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuonna 2030 lakisääteinen eläkemeno voisi olla 12 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin ETK:n peruslaskelmassa ennakoidaan.

Pidempi työura, parempi eläke

Myöhemmin eläkkeelle siirryttäessä ihmisille maksettaisiin heidän pitemmän työuransa perusteella korkeampi eläke. Eläkkeiden tasossa hyvän työllisyyden positiiviset vaikutukset näkyisivät vähitellen. Keskieläke voisi säilyä noin 50 prosentin tasolla suhteessa keskimääräisiin ansioihin sen sijaan, että suhde hiljalleen heikkenee, kuten nykyinen ennustelaskelma näyttää.

Korkeammalla työllisyydellä Suomen julkistalous olisi tietenkin paremmissa kantimissa. Sillä olisi ymmärrettävästi myös eläketurvan näkökulmasta useita myönteisiä seurauksia. Suomen talous- ja työllisyyshistorian valossa voi tietenkin kysyä onko tavoite utopistinen. Ehkä vaativia tavoitteita asettamalla toimenpiteitäkin mietitään kunnianhimoisemmin.

2 thoughts on “Työllisyystavoite mallia Hetemäki

  1. Jopa on taas taattua hetemäkeä – eli paskaa.
    Mitä töitä keksittäis, oisko puistojen haravointi muutaman satasen työttömyystuella, tai kuuluisa risusavotta?
    Äsken luin, että suomessa on huonot eläkkeet, eli huonoja palkkoja pitäis nostaa, paitsi kyllä hetemäki siihen tietysti vastaan laittaisi.
    Joskus voisi ajatella sitäkin, mikä ihmisen motivaatio, kun tietää että palkalla ei elä, tai siitä saatavalla eläkkeellä – motivaatio on paska.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s