Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna Mercerin Global Pension Index (GPI) –vertailussa viidenneksi. Mitalisijat menivät Tanskalle, Hollannille ja Australialle. Muilla pistesijoilla oli Norja neljäntenä ja Ruotsi kuudentena.

GPI on toteutettu nyt yhdeksänä vuotena. Ensimmäisenä vuonna vertailussa oli mukana 11 maata. Vertailuun mukaan otettavien maiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vertailussa oli 30 maata.

Mercer on henkilöstöresurssien konsultointia harjoittava globaali yritys. Eläkejärjestelmiä vertailemalla se hakee itselleen näkyvyyttä ja tietopohjaa konsultoinnin tueksi. Eläkejärjestelmävertailuja tekevät myös esimerkiksi Allianz ja Natixis. Finanssialan toimijat ja konsultit eivät epäröi laittaa maita järjestykseen, toisin kuin vaikka kansainväliset organisaatiot EU ja OECD.

Eläkejärjestelmien hyvyys perustuu riittävyyteen, kestävyyteen ja luotettavuuteen

Mercerin GPI-vertailu on siinä mielessä kiinnostava, että se pyrkii kokonaisvaltaiseen eläkejärjestelmien arviointiin. Ensinnäkin arvioitavana on eläketurvan ensisijainen tavoite eli vanhuudenturvan riittävyys. Toiseksi huomiota kiinnitetään eläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen ja näkymiin. Kolmanneksi arvioidaan vielä järjestelmän integriteettiä. Omasta mielestäni kaikkia näitä on hyvä katsoa.

Integriteetti kääntyy suomeksi vaikeasti. On puhuttu hallinnosta ja läpinäkyvyydestä. Mercer arvioi sekä sääntelyä, eläkelaitosten hallintoa että vakuutettujen asemaa. Pisteitä saa sen mukaan kuinka hyvin vakuutettujen säästöistä, oikeuksista ja tiedonsaannista on huolehdittu. Oma käännösehdotukseni tälle osa-alueelle olisi luotettavuus.

Näillä kolmella osa-alueella on eri paino. Suurin paino (40%) on riittävyydellä. Kestävyyden paino on 35 %. Integriteetin paino on pienin, 25 %. Kullakin osa-alueella on joukko kysymyksiä ja mittareita. Niiden tietopohja kerätään kansainvälisistä tilastolähteistä, osalle saadaan arvo lainsäädännöstä tai Mercerin eri toimistojen ja niitä avustavien tahojen selvittelyjen tuloksena.

Riittävyysmittareita on viimeisimmässä vertailussa 11, kestävyysmittareita 8 ja luotettavuusmittareita 13. Jokaisen kysymyksen pisteet muunnetaan asteikolle nollasta kymmeneen. Jokaisella mittarilla on vielä oma painonsa.

Kullekin maalle annetaan ensin skaalatut arvot kaikkiin kysymyksiin. Osa-alueiden arvot lasketaan eri mittareiden painojen perusteella. Lopullinen indeksiluku on osa-alueiden pisteiden painotettu keskiarvo. Sapluuna erottelee jyvät akanoista, sillä maiden sijoitukset eivät suuresti vaihtele vuodesta toiseen.

Arvot vaihtelevat, niin myös mittareiden muodostaminen

Vaikka Mercer julkaisee pisteet vertailuun osallistuneille maille kultakin vuodelta, pisteet eivät ole tarkasti ottaen vuodesta toiseen vertailukelpoiset. Tämä johtuu siitä, että mittareita on matkan varrella lisätty ja uusittu. Uusien mittareiden myötä niiden painotuksia on tarkistettu. Samalla ”suoritustasolla” saa tämän takia eri vuosina eri kokonaispisteet.

Suomi oli vertailussa mukana nyt neljättä kertaa. Neljän vuoden pisteitä katsellessa nähdään, että Suomen saamat pisteet ovat joka vuosi pienentyneet. Samaan aikaan meillä on kuitenkin tullut voimaan eläkejärjestelmän kestävyyttä vahvistava eläkeuudistus. Vastaavasti Ruotsin pisteet ovat vaihdelleet 71 ja 74 välillä, vaikka eläkejärjestelmään ei ole tehty muutoksia.

Pisteiden muuttuminen johtuu siis eläkejärjestelmien ominaisuuksien lisäksi myös uusien mittareiden mukaan ottamisesta, toisaalta myös vanhojen mittareiden arvojen vaihtelusta eri vuosina.

Suomen eläkejärjestelmän ympäristö haasteellisempi

Tänä vuonna Suomen saamat pisteet olivat kaikilla osa-alueilla vähän edellisvuotta matalammat. Painotetut pisteet jäivät kuitenkin vain 0,6 pistettä edellisvuodesta. Pisteet putosivat myös muilla kärkimailla.

Suomen riittävyyspisteitä pudotti säästämisasteen lasku ja omistusasumisen osuuden pienentyminen. Kumpaakaan ei voine pitää eläketurvan ominaisuutena. Mutta molemmat kyllä vaikuttavat siihen miten eläketurvalla pärjätään.

Kestävyyspisteitä pudotti uuden mittarin, talouskasvun, käyttöönotto. Meillä kehitys on ollut huonoa ja näkymät muita maita vaisummat. Talouskasvumittarin ottaminen mukaan vertailuun on sinänsä ymmärrettävää: mitä heikommat talousnäkymät, sitä haastavampi on rahoituksellinen seuraus eläkejärjestelmille.

Myös luotettavuusmittareissa tapahtui heikentymistä. Yhtenä tämän osa-alueen mittarina Mercer hyödyntää Maailmanpankin arvioita maailman maiden demokraattisuudesta ja poliittisesta vakaudesta. Suomi pärjää näissä toki maailman mittakaavassa hyvin mutta viime vuonna poliittisen vakauden osalta pisteemme hieman laskivat.

Mercerin antamia pisteitä voi tulkita Suomen osalta niin, että vaikka eläkeuudistus tuli tänä vuonna voimaan, Suomessa eläkejärjestelmää pidetään yllä edellistä vuotta vähän haasteellisimmissa oloissa.

Pisteiden pientä muutosta oleellisempaa on kuitenkin, että Suomi on edelleen maailman top5 -joukossa.