Kannattaako YEL-vakuuttaminen?

Varmaan jokainen yrittäjä on miettinyt yrittäjän eläkevakuutuksesta (YEL) saatavaa hyötyä. Yrittäjä joutuu itse ottamaan selvää työeläkevakuuttamisesta ja kokee konkreettisesti eläkevakuutusmaksun yrittämiseen liittyvänä menona. YEL-maksu pienentää käytettävissä olevaa tuloa tässä ja nyt mutta sille saa aikanaan työeläkkeenä vastineen. Tulevan työeläkkeensä tasoa arvioidessaan yrittäjä joutuu miettimään takuu- ja kansaneläkkeiden roolia kokonaiseläketurvan kannalta, ja edelleen yksityistä varautumista. Nämä lienevät myös keskeisiä syitä, miksi Eläketurvakeskuksen Eläkebarometrin mukaan yrittäjät kokevat tuntevansa eläketurvaa palkansaajia paremmin.

YEL:n hyötyjä myös kyseenalaistetaan. Kyse ei ole yksittäisistä puheenvuoroista, sillä tutkitusti yrittäjien joukossa on kriittisyyttä eläkejärjestelmää kohtaan muita ryhmiä enemmän. Uskon, että tämä johtuu pitkälti koetusta hyödystä. Harva kannattavaksi kokemaansa järjestelmää kritisoi.

Mutta onko YEL yrittäjälle oikeasti huono diili? Mietittyäni itse otsikon kysymystä olen huomannut, että siihen on vaikea vastata tyhjentävästi kyllä tai ei. Ensinnäkin YEL-vakuuttamisen kannattavuutta voi arvioida usealla tavalla, esimerkiksi vertaamalla maksuja ja eläke-etuja, maksuille saatavan tuoton tai takaisinmaksuajan avulla, huomioimalla muutkin eläke- ja sosiaaliturvaedut kuin vanhuuseläkkeen, ja ottamalla huomioon kokonaiseläketurvan. Toiseksi yrittäjiä on myös moneen lähtöön, nuorempia ja vanhempia, heikosti ja hyvin menestyviä, matalilla ja korkeilla tuloilla, hyvillä ja huonoilla eläkekarttumilla jne. Yrittäjyyden kirjon takia hyöty vaihtelee eri tilanteissa. Tästä loogisesti seuraa, että kuva hyödystä myös muuttuu yrittäjäuran varrella työtulojen ja karttuneen työeläketurvan myötä. Työuran ja eläkeajan pituudetkin asiaan vaikuttavat.

Oma päätelmäni on, että YEL:stä saatava hyöty on parempi kuin miltä se monelle yrittäjälle ja julkisessa keskustelussa tällä hetkellä näyttäytyy. Yritän tässä kirjoituksessa avata päätelmäni taustoja jäljittämällä YEL-kritiikin ydintä. Kerron tarinan, jossa YEL:n hyöty näyttäytyy heikommalta kuin mitä se on. Sitten puntaroin ehkä tutulta kuulostavaa tarinaa. Koska jo muutenkin pitkään blogikirjoitukseen en mitenkään saa mahtumaan erilaisia hyötyarvioita, saatan käsitellä niitä myöhemmin jossain toisessa kirjoituksessa.

Aloittavan yrittäjän Sofian ensikosketus yrittäjäeläkkeeseen

Kuvitellaan aloittava parikymppinen yrittäjä Sofia, joka arvioi saavansa vuoden aikana noin 15 000 euroa tuloja yritystoiminnastaan. Tällä tulotasolla hän on pakollisen YEL:n piirissä. 1 250 euron kuukausituloista hänen olisi maksettava paitsi yrittämisestä aiheutuvat kulut myös muu eläminen. Jos ajatellaan, että tämä olisi myös hänen YEL-vakuutuksessaan käytettävä työtulo, Sofian pakollisen YEL-vakuutusmaksun suuruus olisi noin 300 euroa, aloittavan yrittäjän maksualennuksella aluksi noin 230 euroa.

Mitä maksulla saa? Sofia etsii tietoa verkosta ja löytää yrittäjäeläkelaskurin. Laskurilla Sofia saa arvion, että jatkaessaan yrittäjätoimintaa lähes viisikymmentä vuotta hän tienaisi itselleen noin 800 euron suuruisen YEL-eläkkeen jäädessään eläkkeelle 68 vuoden iässä.

Monen yrittäjän keino selviytyä pakollisista YEL-maksuista on yrittää asettaa työtulonsa todellisia ansioita matalammaksi. Asettamalla YEL-työtulonsa lähelle sallittua minimiä 8 000 euroon Sofia voisi melkein puolittaa YEL-maksunsa. Tällöin 160 euron kuukausimaksulla tienaa eläkelaskurin mukaan itselleen 400 euron YEL-eläkkeen. Kokonaiseläkettä laskurit eivät ilmoita, joten Sofia kuten moni muukin yrittäjä suoraviivaisesti päättelee saavansa takuueläkkeen kanssa jotakuinkin saman suuruisen eläkkeen (takuueläke on 760 euroa) kuin kaksinkertaisina ilmoitetuilla työtuloilla ja vakuutusmaksuilla saisi.

Työtulon asettaminen alakanttiin tepsii myös toiseen yrittäjien riesaksi kokemaan YEL-vakuutuksen ongelmaan. Yrittäjän tulot vaihtelevat sen mukaan miten hyvin kauppa käy. Yrittäjäkavereiltaan Sofia kuulee, ettei YEL-maksu kuitenkaan jousta laskutuksen mukaan. Kun maksun joustoon liittyvät menettelyt vielä kuulostavat monimutkaisilta, hän pyrkii asettamaan työtulonsa saman tien kuukausitulojen vaihteluvälin alalaitaan. Tällöin huonona kuukautena YEL-maksun saa jotenkuten maksettua, ja parempina aikoina jää muuhun elämiseen enemmän.

YEL ei Sofian mielestä näytä kovin kannattavalta. Ja YEL:n säännöt näyttävät vieläpä toimivan siihen suuntaan, että hänen kannattaisi asettaa työtulonsa ennemmin alas kuin kohdalleen. Näin moni yrittäjä käytännössä tekeekin.

Esimerkkitarina ei kuvaa YEL-vakuuttamisen hyötyä

Kuvaukseni voi kuulostaa YEL:n kannalta ikävältä. Mutta se ei ole monen yrittäjän kokemuksia, yleisönosastokirjoituksia tai nykyistä YEL-vakuuttamisen käytäntöä kummallisempi. YEL:n hyötyjen arvioimisen kannalta tarinassa on kuitenkin useita ongelmia.

Ensinnäkin yrittäjäeläkelaskuri tai muu vain yrittäjäeläkettä koskeva tieto ei riitä YEL:n kannattavuuden arviointiin. YEL-vakuuttamisesta vastaavat työeläkeyhtiöt kertovat omasta tehtävästään vakuuttamisessa (toki informoivat myös työtuloon kytketyistä muista etuuksista). Vastaavasti yrittäjäeläkelaskuri kertoo YEL-eläketurvasta, ei kokonaiseläketurvasta tai välttämättä edes muusta työeläketurvasta, jolloin hyötykin näyttäytyy pienemmältä kuin se todellisuudessa on.

Jos ansaittu työeläke yhteensä (eli YEL ja muut työeläkkeet yhdessä) jää matalaksi, sen rinnalla maksetaan kansaneläkettä. Tällä hetkellä kansaneläkkeen yhteensovitusraja on yksin asuvalle noin 1 300 euroa kuussa. Tämän takia kokonaiseläke ei jää kummallakaan esimerkin työtulolla vakuutettuna takuueläkkeen tasolle kuten Sofia nopeasti päätteli, vaan nousee YEL-vakuuttamisen ansiosta takuueläkettä paremmaksi. Kansaneläkkeen nykytasolla Sofian kokonaiseläke olisi korkeammilla vakuutusmaksuilla 1 057 euroa ja matalammilla 857 euroa. Tämä YEL:n kannattavuuden ja eläkesuunnittelun kannalta tärkeä tieto voi jäädä Sofialta piiloon.

Toiseksi, vaikka laskuri huomioi eliniän pitenemisen vaikutuksen YEL-eläkkeen tasoon, se ei huomioi yleistä tulokehitystä, joka kuitenkin vaikuttaa Sofiankin eläketasoa kohottavasti. Yleinen ansiokehitys vaikuttaa palkkakertoimeen, jolla Sofiankin ansaitseman eläkekarttuman arvoa nostetaan. Oma kysymyksensä on miksi Sofia olisi koko loppuelämänsä matalatuloinen.

Laskurin tuottama arvio on näin eri syistä johtuen ennemmin aliarvio kuin kohdalleen osuva arvio Sofian tulevasta vanhuuseläkkeestä. On hyvä, ettei laskuri lupaa liikoja, mutta kokonaiseläketurvan huomiotta jättämisessä ja liian pienen työeläkkeen näyttämisessä on omat ongelmansa, varsinkin kun sillä kuitenkin käytännössä puntaroidaan hyötyä.

Sofia ei ole keskivertoyrittäjä

Kolmas ongelma on siinä, että tarinan Sofia ei ole tyypillinen yrittäjä. Jos epäedustava esimerkki yleistetään kaikkia yrittäjiä koskevaksi, kannattavuutta tai YELiä koskevissa päätelmissä mennään metsään. Todellisuudessa yrittäjänä aloitetaan keskimäärin lähes nelikymppisenä, ei kaksikymppisenä. Siksi useimmilla uusillakin yrittäjillä on plakkarissa jo palkansaajana ansaittua työeläketurvaa. Kolmanneksi aloittavat yrittäjät ovat yrittäjien joukossa vähemmistönä. Selvällä enemmistöllä yrittäjistä on yritystoimintaa takana useampi vuosi. Lisäksi esimerkin tulotaso on keskimääräisiin yrittäjätuloihin verrattuna matala.

Sofian tarinaa osuvampi ja edustavampi, mutta vähemmän esillä oleva tarina YEL-vakuuttamisesta kertoisi siksi Liisasta, jonka kokonaiseläketurva muodostuu sekä hänen yrittäjäuransa aikana kertyneestä YEL:stä että muusta työeläketurvasta. Liisalla, kuten enemmistöllä yrittäjistä, ansaittu työeläke ylittää Kelan eläkkeiden yhteensovitusrajat, jolloin Liisan on rationaalista pitää YEL työtulonsa kohdallaan. Näin hän saa täyden hyödyn YEL-maksulleen. YEL-työtulon perusteella määräytynyt vanhempainpäiväraha on myös Liisalla muistissa. Vähän kremppaa kokeneena Liisa osaa arvostaa myös maksuun sisältyvää turvaa työkyvyttömyyden varalle.

Autetaan yrittäjiä

Harva yrittäjä haluaa perinpohjaisesti selvitellä YEL:n tai Suomen kokonaiseläkejärjestelmän ominaisuuksia. Suurin osa halunnee vakuuttamisen helposti kuntoon ja odottaa järkevää diiliä vakuutusmaksujen ja eläketurvan välillä. Moni blogissa esille nostamani asia lienee erityisesti uusille nuorille yrittäjille vierasta asiaa.

Ei ole kenenkään etu, jos päätelmät YEL:n kannattavuudesta perustuvat puutteelliseen tietoon tai jos niihin sisältyy väärinymmärryksiä. On siis varmaan hyvä arvioida millaista tietoa yrittäjille on tarjolla ja mitä he tarvitsevat. ETK:ssa yritämme osaltamme miettiä laskureiden toimintaperiaatteita ja niiden käyttöä eläkeinformaation välineinä. Silläkin on väliä millaista tarinaa YEL:stä kerrotaan.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Kannattaako YEL-vakuuttaminen?

  1. Yleiskommenttina voisi sanoa, että jos kirjoitus on tarkoitettu yrittäjille, blogi on aivan liian pitkä.

    Eläkerahastoinnille asetettu tuottovaatimus 3 – 3,5 % on niin pieni, että yrittäjä löytää helposti parempia sijoituskohteita käytettävissä oleville varoille.

  2. Kirjoitus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, myös yrittäjille. Luulen, että erityisesti aloittavan yrittäjän kannalta loppuun saakka lukeminen voi antaa paremmat eväät YEL-vakuutuksen ymmärtämiseen.

    Juuri tekstin pituuden takia en käsitellyt tuottoa. Mutta lyhyenä kommenttina, tuottovertailussa tärkeää on ottaa huomioon sijoitusriski ja tuottojen nostovaihe.

  3. Bloigissa mainitun Sofian tapauksessa palkan korottaminen 7000 eurolla johtaa siihen, että Sofia saa vastinetta korkeammalle YEL -maksulle, jos elää yli 100 vuotiaaksi. Tällöin tuotto on 0%.
    Korkeammillakin tuloilla YEL on huono sijoitus, sillä sijoitukselle tulee tuottoa vain 1%.
    Suomalaisten osakkeiden tuotto vuosina 1999 – 2016 on ollut 6,8%. Tällä tuotolla yrittäjä saa kymmenkertaisen (10) eläkkeen verrattuna YELiin.

    Blogin otsikon voisi vaihtaa muotoon: ”Ketkä hyötyvät YEL:stä ?”. Varmoja hyötyjiä ovat ulkomaat, jonne eläkevarojamme on sijoitettu hyödyttämään kilpailijoitamme.
    Suomalaisille kaikki ylimääräinen eläkemaksujen kerääminen on tappiollista ja se heikentää Suomen taloutta.

    On valitettavaa, jos yrittäjä joutuu minimoimaan tulonsa välttääkseen pakollista varojen tuhlaamista YELiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s