Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia

Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.

Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.

Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.

Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.

Saatiinko kolmen kuukauden ikärajanousulla yhtä voimakas efekti eläkkeelle siirtymisessä?

Eläkeuudistuksen tavoite on vaikuttaa valintoihin työuran loppupäässä. Ikääntyneiden työllisyys jatkoi kasvuaan. Viime vuonna 55-59 –vuotiaiden työllisyysaste hipoi jo 80 prosentin rajaa ollen 79,1 %. 60-64-vuotiaiden työllisyysaste ylitti ensimmäisen kerran 50 prosentin rajan ollen 51,7 %. Ikääntyneiden nuoremmassa ryhmässä nousu oli kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta, vanhemmassa kaksi. Ikärajojen nousun myötä muutos parempaan on mahdollinen myös tulevaisuudessa.

Vanhuuseläkkeelle siirtyi 48 900 henkilöä. Luku on 7 800 pienempi kuin vuonna 2017. 14 prosentin pudotus edellisvuoteen on merkittävän iso muutos.

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiän odote 50-vuoden ikäisille nousi 0,3 vuotta. Käytännössä tämän ikäisten odote pysytteli vuodet 2012-2017 paikallaan kun vanhuuseläkkeelle siirtymiskäyttäytymisessä ei tapahtunut muutoksia. Taloudellisiksi kannusteiksi sorvatut superkarttuma ja elinaikakerroin eivät tällä ajanjaksolla myöhentäneet vanhuuseläkkeelle siirtymistä nimeksikään.

Mutta nyt tapahtui. Vuonna 2018 vanhuuseläkeiän nousu kolmella kuukaudella vaikutti paitsi työllisyyttä korottavasti, vähensi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää ja myös myöhensi 50 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeelle siirtymisen ikää. Vieläpä yhtä voimakkaasti kuin mitä eläkeikä nousi.

Tämä on ehkä jopa voimakkaampi muutos tavoiteltuun suuntaan kuin mitä olisi odottanut. Eläkeuudistusta valmisteltaessa ajateltiin yleisesti, etteivät kaikki pysty myöhentämään vanhuuseläkkeelle siirtymistään. Toisin sanoen ikärajan korotus ei täysimääräisesti nostaisi eläkkeelle siirtymisikää, koska osa siirtyisi työkyvyttömyyseläkereittiä pitkin eläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeissä kasvua

Työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtuikin. Rekisterien mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kasvoi vuonna 2018 seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Siirtyneitä oli 1 700 enemmän. Puolet kasvusta aiheutui 60 vuotta täyttäneiden kasvaneesta hakeutumisesta työkyvyttömyyseläkkeelle. Kasvu tässä joukossa ei kuitenkaan juuri hetkauttanut 50-vuotiaalle laskettua odotetta.

Työkyvyttömien määrän kasvua ei kuitenkaan voi laittaa vain vanhuuseläkeiän muutoksen piikkiin. Myös nuorissa ja keski-ikäisissä työura katkesi edellisvuotta useamman kohdalla työkyvyttömyyteen.

25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote nousi niukasti

Eläkeuudistukselle sovittu seurantamittari — 25-vuotiaalle laskettava eläkkeelle siirtymisiän odote — nousi vain vaatimattoman yhden desimaalin; 61,2 vuoden iästä 61,3 vuoden ikään. Nuoren työkyvyttömyyseläke vaikuttaa keskimääräisen iän laskemisessa isolla painolla. Mutta painoiko se näin paljon?

Mitä nuorempina työkyvyttömyyseläke alkaa, sitä enemmän se vaikuttaa. Mutta odotteeseen vaikutti myös vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän vähentyminen. Se nimittäin tarkoitti sitä, että kaikkien eläkkeelle siirtyneiden joukossa oli suhteessa aikaisempaa enemmän työkyvyttömyyseläkkeensaajia. Eläkkeelle siirtyneiden joukon muutoksesta kertoo sekin, että eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä laski, mutta mediaani-ikä nousi.

Siis: 25-vuotiaan odote nousi vähänlaisesti sekä vanhuuseläkkeissä tavoitellun positiivisen kehityksen että työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtuneiden ei-toivottujen muutosten takia.

Entä tästä eteenpäin? Tänä vuonna kiinnostavaa on, kuinka vuonna 1956 syntyneet valitsevat työuran ja eläkkeelle siirtymisen välillä. Heillä vanhuuseläkeiän alarajana on 63 vuotta 6 kuukautta. Viime ja tänä vuonna vanhuuseläkkeelle siirtymistään lykänneet siirtyvät ennemmin tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä ei luultavasti vähene vuositasolla yhtä voimakkaasti kuin vuonna 2018. Voi myös toivoa, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä koettiin vain tilapäinen notkahdus huonompaan.

Nyt voikin jo ruveta jännittämään, myöhentyykö vuonna 2019 eläkkeelle siirtyminen edellisvuotta voimakkaammin.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s