Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin

Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?

Eläkeläisistä pienituloisia oli 14,1 %. Tämä tarkoitti vuonna 2017 194 000 henkilön suuruista joukkoa. Ei siis mikään pieni ryhmä mutta toisaalta pienempi kuin vuonna 2007, jolloin pienituloisia eläkeläisiä oli 264 000 (ja riski 22 %).

Eri väestöryhmissä kehitys on ollut erisuuntaista. Eläkeläisten riski olla pienituloinen on tarkastellulla kymmenen vuoden jaksolla pienentynyt kaikkein eniten. Pienituloisten työttömien lukumäärä on puolestaan kasvanut. Kaikkiaan pienituloisia oli Tilastokeskuksen laskelman mukaan 654 000. Suurin osa pienituloisista onkin muita kuin eläkkeensaajia. Eläkkeensaajien osuus on vajaa kolmannes.

Eläkeläisten tulot – vaalikysymys?

Vaalien alla eläkeläisten toimeentulo on yksi keskustelua herättäneitä aiheista. Jos pienituloisuuden vähentämisessä haluaa keskittyä eläkeläisiin, on hyvä tuntea ryhmän tulolähteet.

Tilastokeskuksen mukaan yhdeksän kymmenestä pienituloisesta eläkeläisestä saa kansaneläkettä ja/tai takuueläkettä.

Näiden etuuksien muutostarpeita arvioitaessa on kuitenkin hyvä tuntea niiden luonne ja lähimenneisyyden kehitys. Mahdollisten muutosehdotusten vaikuttavuuden näkökulmasta on puolestaan tärkeää tuntea kansan- ja takuueläkkeiden piirissä olevien ryhmien koko ja ikärakenne.

Kansaneläkkeiden tasokorotuksista indeksileikkauksiin

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kansaneläkkeisiin tehtiin korotuksia neljä kertaa. Ensimmäinen korotus oli 12 euroa vuonna 2001. Vuonna 2005 korotus oli seitsemän euroa ja vuonna 2006 viisi euroa. Kansaneläkettä on viimeksi nostettu vuonna 2008. Silloin siihen tehtiin 20 euron tasokorotus.

2010-luvulla kansaneläkkeiden tasokorotuksia ei ole tehty. Sen sijaan kansaneläkkeen ostovoiman kehitykseen on puututtu indeksien kautta neljä kertaa. Indeksiä on joko leikattu tai jäädytetty. Vuosina 2015 ja 2017 indeksitarkistusta leikattiin. Vuonna 2016 indeksitarkistus oli normaali mutta kuluttajahintojen muutoksen takia poikkeuksellisesti miinusmerkkinen. Vuosina 2018 ja 2019 ei tehty indeksitarkistusta. Muutosten jälkeen kansaneläkkeen nimellinen euromääräinen taso vuonna 2019 on noin vuoden 2013 tasolla ja hintatason muutos huomioiden sitä pienempi. Täysi kansaneläke yksinasuvalle ihmiselle on nyt 628,85 euroa kuussa.

Takuueläkkeen luomisesta tasokorotuksiin

Kansaneläkkeen kehityksessä näkyvät muutokset liittyvät pitkälti takuueläkkeen käyttöönottoon. Se kehitettiin uudeksi vähimmäiseläkkeeksi sosiaaliturvauudistusta miettineen SATA-komitean työn tuloksena. Takuueläke on tuonut eläkepolitiikkaan uuden etuuslajin, jolla on voinut vaikuttaa vähimmäiseläkkeen määrään kohdennetusti, nostamatta kaikkien kansaneläkkeensaajien eläkkeitä.

Takuueläke maksetaan yleensä muiden etuuksien (yleensä kansaneläkkeen) päälle eli se on eräänlainen lisä, jolla määritelty vähimmäisetuustaso saavutetaan. Nykyinen hallitus on nostanut takuueläkettä peräti kolme kertaa vuosien 2016 ja 2019 välillä, yhteensä lähes 50 euroa kuussa. Keskimääräinen maksussa oleva takuueläke oli vuoden 2018 lopussa noin 170 euroa.

Takuueläkkeen nostaminen näyttää viime vuosina korvanneen kansaneläkkeen tason parantamisen. Kansaneläkemenossa on säästetty, takuueläkemeno taas on kasvanut.

Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri ihmisille

Kansaneläkkeen tason muuttaminen tai kansaneläkeindeksin tarkistuksiin puuttumisen lopettaminen vaikuttaisi yli 600 000 pientä eläkettä saavien eläkeläisten ryhmään. Näistä suurin osa on iäkkäitä vanhuuseläkeläisiä.

Takuueläkkeen muuttaminen kohdentuisi toisin. Sitä saa hieman yli 100 000 henkilöä. Suurin osa takuueläkkeen saajista on työikäisiä työkyvyttömyyseläkettä saavia, ei vanhuuseläkeläisiä. Takuueläkkeen saajissa on enemmän alle 60-vuotiaita kuin yli 60-vuotiaita. Alle kolmekymppisiä takuueläkkeen saajia on enemmän kuin 80 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä. Takuueläkkeen korotukset nostaisivat siis ennen kaikkea 60 000 työikäisen työkyvyttömän eläketuloa.

 

 

3 kommenttia artikkeliin ”Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin

  1. Korjasin pian julkaisemisen jälkeen kansaneläkeindeksimuutokset kohdalleen. Kiitos Suvi Ritolalle tarkkaavaisuudesta.

    Alkuperäisessä kirjoituksessa kirjoitin, että 2016 olisi ollut nollakorotus, vaikka muutos oli miinusmerkkinen. Indeksitarkistus tuona vuonna meni indeksisäännön mukaisesti.

  2. Teksti on muuten hyvä, mutta otsikkoa ”Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri ihmisille” en ymmärrä. Melkein kaikki takuueläkkeen saajat ovat myös kansaneläkkeen saajia. Esimerkiksi helmikuussa 2019 takuueläkettä sai 102 400 henkilöä, joista 99 000 sai myös kansaneläkettä joko vanhuuseläkkeenä tai työkyvyttömyyseläkkeenään.

    Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen keskeinen ero on kirjoituksessa mainittujen asioiden lisäksi myös näiden asuinmaariippuvuudessa. Kansaneläkettä voidaan maksaa Suomesta ulkomaille muuttavalle eläkkeensaajalle, vaikka hän muuttaisi Suomesta pysyvästi ulkomaille eikä kuuluisi enää Suomen sosiaaliturvan piiriin. Takuueläkettä ei makseta sen sijaan ulkomailla asuvalle kuin tilapäisesti ulkomailla oleskeltaessa. Eli esimerkiksi Espanjaan vakituisesti asumaan muuttanut eläkeläinen voi saada kansaneläkkeen ja siihen tehdyt korotukset, mutta Suomen takuueläkettä tämä ei voi saada, jos ei asu enää Suomessa.

    • Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen saajien yhteydet menevät niin, että lähes kaikki takuueläkkeen saajat ovat myös kansaneläkkeen saajia. Sen sijaan kansaneläkkeen saajista vain noin kuudesosa on takuueläkkeen saajia. Kansaneläkettä saavat siis monet muutkin kuin takuueläkkeen saajat, kun taas takuueläkettä eivät juuri muut kuin kansaneläkettäkin saavat saa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s