Viimeisen viidentoista vuoden aikana ansiotasoindeksi on kasvanut reaalisesti 19 prosenttiyksikköä työeläkeindeksiä enemmän. Onko työikäisten tulokehitys ollut paljon parempi kuin eläkkeensaajilla? Mitä nämä indeksit kertovat? Onko indeksien vertailu mielekästä?
Eläkeläisten toimeentulo
Eläkeaika parikymmentä vuotta
Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.
Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?
Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?
Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.
Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.
Perspektiiviä eläkkeiden heikentymiseen suhteessa ansioihin
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa ennakoidaan keskimääräisen eläketason heikentymistä suhteessa ansioihin. Keskeinen vaikuttava syy on elinaikakerroin, joka pienentää alkavia eläkkeitä ellei eläkkeelle siirtyminen myöhenny elinajan pidentymisen tahtia. Heikentymistä pidetään helposti merkkinä eläketurvan merkityksen hiipumisesta. Sitä on käytetty myös perusteluna omaehtoisen säästämisen tarpeeseen.
Miten suuria eläkkeet suhteessa ansioihin ovat mahtaneet ennen olla? Kuinka suuresta heikentymisestä on kyse?
”Ratkaisujen Suomi” eläkkeensaajien kannalta
Maassa on tuore hallitus ja uusi hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Edellisten hallitusten päättäväisyysvajeen jälkeen odotukset Suomen suunnan kääntämisestä ovat kovat. Uusi hallitus haluaa olla ”uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus”.
Mitä Juha Sipilän hallitus sanoo eläkeasioista ja eläkkeensaajista? Eläkkeensaajat on jo ehditty julistaa hallitusohjelman häviäjien joukkoon. Eläkkeensaajat ovat kuitenkin iso ja heterogeeninen ryhmä, joten heihin kohdistuvia toimia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.
Eläke on leijonanosa eläkkeensaajan toimeentulosta, vaan ei kaikilla
Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Toisin sanoen yli neljäsosa Suomen väestöstä on eläkkeensaajia. Kuulostaa paljolta, eikö totta? Usein määrästä hetimiten päätellään, että he kaikki ovat sivussa työelämästä, tai että he ovat toimeentulonsa osalta täysimääräisesti eläkkeistä riippuvaisia. Näin ei kuitenkaan ole.
Kahden sortin perusturvaa
Viime kuussa ilmestynyt perusturvan arviointiraportti on muhkea lukupaketti. Eläkkeistä kiinnostuneelle se konkretisoi perusturvan varassa olevien eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja. Kiinnostavan kontrastin luovat vertailut työeläkkeensaajaan ja pieni- ja keskipalkkaiseen palkansaajaan. Tuloksia voi lukea sekä köyhyyden vähentämisen että kannustimien näkökulmasta.
Elämisen hinta ja eläke
Tuorein tulonjakotilasto kertoo eläkeläisten suhteellisen aseman paranemisesta. Viitebudjettivertailu taas kertoo eläkkeensaajan elämisen kallistumisesta.
Suhteellisissa vertailuissa sekä kohderyhmän että vertailuryhmän tulokehitys vaikuttavat saatuihin tuloksiin. Niinpä heikossa suhdannetilanteessa eläkkeensaajien asema tuppaa paranemaan, kun muilla menee huonommin. Tilastokeskuksen viimeisimmän tulonjakotilaston tulos eläkkeensaajien köyhyysriskiasteen pienentymisestä 19 prosentista 17 prosenttiin johtuu juuri tällaisesta suhdannesyystä, ei niinkään siitä, että eläkeläisten tulot olisivat voimakkaasti parantuneet (ks. Tilastokeskus: Tuloerot Suomessa EU:n keskitasoa pienemmät).
Leskeneläke – kenelle, millä perusteella, kuinka pitkään
Perhe-eläkkeen perustehtävä on tänään – niin kuin puoli vuosisataa sitten – huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua.
Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeitä on uudistettu viimeksi neljännesvuosisata sitten. Tuolloin miehetkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Toinen merkittävä muutos oli, että leskeneläkkeessä otettiin käyttöön vähennys, jolla eläkkeen suuruutta tarkistetaan omalle eläkkeelle siirryttäessä tai lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Uudistus oli ilmeisen onnistunut päätellen siitä, että leskeneläkkeistä on keskusteltu vain harvakseltaan.
Indeksijäädytys – harvinainen sopeutus eläketasoon
Minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa, miksi eläketurvan sopeutukset kohdennetaan vain työikäisten kannettavaksi, siis vakuutusmaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Eikö maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen pitäisi kuulua sopeutuslistalle myös, jos kerran niistä aiheutuu liian suuriksi ajatellut menot?
Vastasin tuolloin, että tulevia eläkkeitä saa muuttaa tavallisella lailla, mutta maksussa olevat eläkkeet katsotaan Suomessa ansaituksi omaisuudeksi. Ansaitulla työeläkkeellä on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa takaamaan myös perustoimeentulon. Eläkkeiden leikkaaminen ei siis noin vain käy.
Eläketutka 