Eläkkeelle siirtyminen

Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia

Mikko Kautto Jätä kommentti

Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.

Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.

Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.

Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.

Lue loppuun →

Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Mikko Kautto Jätä kommentti

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun →

Eläketuki – vanhaa viiniä uudella etiketillä

Mikko Kautto 4 kommenttia

Minuun oli yhteydessä ”ongelmajätteeksi” itsensä kokeva viisikymppinen, joka pitkien sijaisuusjaksojen jälkeen oli lopulta jäänyt ilman vakinaistamista. Uuden työn löytymiseen henkilö ei uskonut.

Tilanne on valitettavan tuttu työvoimahallinnossa. Nyt työministeri Jari Lindström on ehdottanut 60 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä ”eläketuelle”. Ilmeisesti pohdinnassa on väliaikainen toimenpide. Lehtitietojen perusteella kyse olisi muutamien tuhansien suuruisesta joukosta. Joukon suuruudesta ja koostumuksesta riippuen hintalapuksi on esitetty noin 20-60 miljoonaa euroa.

Lue loppuun →

Eläkeaika parikymmentä vuotta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.

Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?

Lue loppuun →

Vanhushuoltosuhde heikkenee nopeasti, eläkkeensaajien väestöosuus muuttuu hitaasti

Mikko Kautto 2 kommenttia

Suomen sanotaan ikääntyvän Euroopan nopeinta tahtia. Huoltosuhdepuhe luo kriisitietoisuutta ja saa monen epäilemään eläketurvan kestävyyttä. Vanhushuoltosuhteen heikkenemisestä ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti päätellä, että eläkejärjestelmän pohja heikkenisi vastaavaa tahtia.  Lue loppuun →

Eläkeuudistus ei ole haihattelua*

Mikko Kautto 1 kommentti

Viikon sisällä ilmestyneissä eri lehtien (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat) jutuissa eläkeuudistuksen perusteluja on leimattu ”tiedotussodaksi”, ”propagandaksi” ja jopa ”sumutukseksi”. Tuoreessa Talouselämä –lehden haastattelussa (26.2.2015) näiden juttujen lähde työelämän tutkija Anna-Maija Lehto esittää eläkepoliittisten uudistusten tarvetta arvioineen ns. Pekkarisen asiantuntijaryhmän ”halunneen antaa arvion, joka näyttää huonommalta”. Lehto esittää, että eliniän kasvulla on tietoisesti peloteltu ja kestävyysvajeen vähentämistarpeella manipuloitu ihmisiä uskomaan eläkeiän nostamisen tarpeellisuus.

Lehto uskoo, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy trendinomaisesti ja työurien pidentymistä koskevat tavoitteet saavutetaan ilman lisätoimia. Onko eläkeiän nosto siis tarpeetonta haihattelua? Onko kansaa harhautettu väärin perustein?

Lue loppuun →

Viisi mahdollista selitystä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymiselle

Mikko Kautto Jätä kommentti

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi viime vuoden aikana keskimäärin 3-4 kuukaudella. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää mittaava 25-vuotiaalle laskettu eläkkeelle siirtymisiän odote nousi 61,2 vuoteen.

Vuonna 2014 siirtyi eläkkeelle 70 300 ihmistä, 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähentymisestä ja samalla odotteen noususta valtaosa johtui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksesta. Mutta miksi työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät?

Lue loppuun →

Jossittelua eläkeaikeiden muutoksesta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Vanhuuseläkkeen alaikäraja houkuttaa: yleisin eläkkeelle jäämisikä on sitkeästi 63 vuotta. Koska vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ei juuri ole tapahtunut muutoksia, työeläkeuudistuksen keskiössä on ikärajojen nostaminen. Tätä on välillä kyseenalaistettu. Joidenkin mukaan asenteet, työkyky ja työolot ovat siinä määrin muuttuneet, että eläkkeelle jääminen olisi myöhentymässä ilman uudistustakin.

Tarvitaanko lakimuutoksia?

Jossitellaanpa vähän: mitä eläkkeelle siirtymisessä tapahtuisi ilman lakimuutoksia? Tähän kysymykseen ei liene lopullista vastausta (varsinkaan jos lakeja muutetaan), mutta ehkä parhaan pohjan vastaamiselle antaa tänä vuonna raportoitu työolotutkimus (ks myös blogini huhtikuulta). Lue loppuun →