Onko meillä liikaa eläkevaroja?

Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?

Lue loppuun

Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?

Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.

Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.

Lue loppuun

Eläketurva vertailussa

Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?

Lue loppuun

Maahanmuutto helpottaa työeläkkeiden rahoitusta

Kesän jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi. Nykyisissä väestöennusteissa oletetaan, että Suomeen muuttaa vuosittain noin 17 000 henkeä enemmän kuin maasta muuttaa pois. Entä jos nettomaahanmuutto onkin tilapäisesti viiden vuoden ajan vuositasolla 20 000 henkeä tätä suurempaa? Tai jos vastedes nettomaahanmuutto on pysyvästi 5 000 henkeä vuodessa tätä enemmän?

Lue loppuun

Vanhushuoltosuhde heikkenee nopeasti, eläkkeensaajien väestöosuus muuttuu hitaasti

Suomen sanotaan ikääntyvän Euroopan nopeinta tahtia. Huoltosuhdepuhe luo kriisitietoisuutta ja saa monen epäilemään eläketurvan kestävyyttä. Vanhushuoltosuhteen heikkenemisestä ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti päätellä, että eläkejärjestelmän pohja heikkenisi vastaavaa tahtia.  Lue loppuun

Eläketurvalla on maineongelma

Suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa aika hyvä. Tätä mieltä olivat ainakin Suomen järjestelmää arvioineet kansainväliset asiantuntijat Keith Ambachtsheer ja Nicholas Barr. Kansainvälisessä eläkeindeksissä (Mercer Global Pension Index) Suomen eläkejärjestelmä rankattiin viime syksynä viiden parhaan joukkoon. OECD:n ja EU:n eläketurvavertailujen perusteella Suomen järjestelmä ei myöskään ole huonoimmasta päästä.

Jos kansalaiselta kysytään, tällaisilla hyvillä arvioilla ei taida olla paljon painoa. Lue loppuun

Suuri poru suurista eläkkeistä

Kun suuret eläkkeet nousevat huomion kohteeksi, sama kaava tuntuu toistuvan. Median esille nostamasta yksittäisen henkilön suuresta eläkkeestä seuraa paheksuntaa niistä ylipäätään ja edelleen vaatimus niiden estämisestä eläkekaton avulla.

Suuriin eläkkeisiin ja eläkekattokysymykseen voi tutustua tarkemmin ETK:n selvitysten ja muistioiden avulla. Tässä kirjoituksessa kommentoin neljää yleistä, joskin vähän eri muodoissa julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa esiintyvää väittämää:

Lue loppuun

Leskeneläke – kenelle, millä perusteella, kuinka pitkään

Perhe-eläkkeen perustehtävä on tänään – niin kuin puoli vuosisataa sitten – huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua.

Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeitä on uudistettu viimeksi neljännesvuosisata sitten. Tuolloin miehetkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Toinen merkittävä muutos oli, että leskeneläkkeessä otettiin käyttöön vähennys, jolla eläkkeen suuruutta tarkistetaan omalle eläkkeelle siirryttäessä tai lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Uudistus oli ilmeisen onnistunut päätellen siitä, että leskeneläkkeistä on keskusteltu vain harvakseltaan.

Lue loppuun

Indeksijäädytys – harvinainen sopeutus eläketasoon

Minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa, miksi eläketurvan sopeutukset kohdennetaan vain työikäisten kannettavaksi, siis vakuutusmaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Eikö maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen pitäisi kuulua sopeutuslistalle myös, jos kerran niistä aiheutuu liian suuriksi ajatellut menot?

Vastasin tuolloin, että tulevia eläkkeitä saa muuttaa tavallisella lailla, mutta maksussa olevat eläkkeet katsotaan Suomessa ansaituksi omaisuudeksi. Ansaitulla työeläkkeellä on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa takaamaan myös perustoimeentulon. Eläkkeiden leikkaaminen ei siis noin vain käy.

Lue loppuun

Eläkejärjestelmä kuin elefantti – paksunahkainen ja hitaasti reagoiva

Moni pelkää, että Suomen talouden heikko tila on myrkkyä myös eläkkeiden rahoitukselle. Eläketurvan rahoitus ei ole immuuni Suomen talouden ja työllisyyden kehitykselle mutta aikanaan päätetty rahastointi tuo liikkumavaraa huonoihin aikoihin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2013. Koska kokonaistuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju totesi viikko sitten Suomen olevan lamassa. Tällä viikolla Suomen Pankki reivasi kuluvaa vuotta 2014 koskevaa ennustettaan alaspäin, nollakasvuksi. Suomen talouden toipumista koskevia arvioita on taas jouduttu lykkäämään.

Lue loppuun