Eläkkeiden tason korottamisesta on pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa kaksi merkittävää kirjausta. Ne ovat sisällöltään aikaisemmista eläketurvan tasoon liittyvistä tavoitteenasetteluista poikkeavia. Siksi ne ovat herättäneet myös kysymyksiä toteutuksesta. Tavoite nettomääräisesti tasasuuruisista eläkkeiden korotuksista ei ole helposti toteutettavissa perinteisillä politiikkakeinoilla.
Eläkkeiden taso
Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin
Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä
Tämä kirjoitukseni ilmestyi alunperin Helsingin Sanomien vieraskynä -artikkelina 18.6.2018.
Monen eläkeläisen kokemus toimeentulosta eroaa siitä, mitä tilastot kertovat.
Kannattaako YEL? Osa 2
Kirjoitin vähän aikaa sitten yrittäjien YEL-vakuuttamisen kannattavuudesta. Pääpointtini oli, että YEL:n kannattavuuden arvioinnissa osa hyödyistä helposti unohtuu tai jää näkymättömiin.
YEL:n hyötyä voi arvioida konkreettisemminkin. Se on paikallaan siksi, että yleisin tapa kritisoida YEL-vakuuttamista on todeta, että sijoittamalla itse YEL-maksua vastaavan summan saisi paremman tuoton. Mutta voiko eläkevakuutusta ylipäätään verrata sijoittamiseen? Ja miltä eläkevakuuttamisen hyöty näyttää laskelmien valossa?
Kannattaako YEL-vakuuttaminen?
Varmaan jokainen yrittäjä on miettinyt yrittäjän eläkevakuutuksesta (YEL) saatavaa hyötyä. Yrittäjä joutuu itse ottamaan selvää työeläkevakuuttamisesta ja kokee konkreettisesti eläkevakuutusmaksun yrittämiseen liittyvänä menona. YEL-maksu pienentää käytettävissä olevaa tuloa tässä ja nyt mutta sille saa aikanaan työeläkkeenä vastineen. Tulevan työeläkkeensä tasoa arvioidessaan yrittäjä joutuu miettimään takuu- ja kansaneläkkeiden roolia kokonaiseläketurvan kannalta, ja edelleen yksityistä varautumista. Nämä lienevät myös keskeisiä syitä, miksi Eläketurvakeskuksen Eläkebarometrin mukaan yrittäjät kokevat tuntevansa eläketurvaa palkansaajia paremmin.
YEL:n hyötyjä myös kyseenalaistetaan. Kyse ei ole yksittäisistä puheenvuoroista, sillä tutkitusti yrittäjien joukossa on kriittisyyttä eläkejärjestelmää kohtaan muita ryhmiä enemmän. Uskon, että tämä johtuu pitkälti koetusta hyödystä. Harva kannattavaksi kokemaansa järjestelmää kritisoi.
Mutta onko YEL yrittäjälle oikeasti huono diili? Lue loppuun
Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?
Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.
Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.
Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan? Lue loppuun
Tutkittua vai hutkittua tietoa eläkeläisten asemasta
Julkistimme viime viikolla laajan eri aineistolähteitä hyödyntävän tutkimuskatsauksen eläkkeiden kehityksestä ja eläkeläisten toimeentulosta. ETK:n tekemistä tutkimuksista tämä on oman kokemukseni perusteella eniten julkisuudessa esillä ollut ja kansalaisia puhuttanut tutkimus. Miksi juuri tämä tutkimus kiinnostaa näin paljon?
Osittainen vanhuuseläke – mitä, miksi, kenelle?
Hei sinä kuusikymppinen, et vielä eläkkeellä oleva. Kiinnostaako työn vähentäminen? Entä tulojen säätäminen? Kenties eläkkeelle siirtymisen porrastaminen? Jos vastasit johonkin kysymykseen myönteisesti, kannattaa ottaa selvää uudesta osittaisesta vanhuuseläkkeestä.
Vuoden 2017 eläkeuudistus puntarissa
Tammikuusta 2017 lähtien vanhuuseläkkeiden ikärajoja, eläkelajeja ja työeläkkeen määräytymistä koskevat säännöt muuttuvat. Muutokset on kuvattu Etk.fi –verkkosivuilla, tässä kirjoituksessa arvioin niitä yleisemmin, myös aiempiin muutoksiin peilaten.
Huomisen kynnyksellä – olennaisten kysymysten äärellä
Tänä syksynä julkaistiin Eläkeläisliittojen etujärjestön Eetu ry:n tilaama kyselytutkimus Huomisen kynnyksellä. Se käsittelee laajasti 55-84 –vuotiaiden käsityksiä elämänmenosta ja tulevaisuudennäkymistä. Eläke- ja palvelujärjestelmämme lienevät kohtuullisessa kunnossa kun suurin osa vastaajista on tyytyväisiä elämäänsä. Tulos ei ole mitenkään itsestään selvä maailman mittakaavassa.
Eläketutka 