Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun

Eläketuki – vanhaa viiniä uudella etiketillä

Minuun oli yhteydessä ”ongelmajätteeksi” itsensä kokeva viisikymppinen, joka pitkien sijaisuusjaksojen jälkeen oli lopulta jäänyt ilman vakinaistamista. Uuden työn löytymiseen henkilö ei uskonut.

Tilanne on valitettavan tuttu työvoimahallinnossa. Nyt työministeri Jari Lindström on ehdottanut 60 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä ”eläketuelle”. Ilmeisesti pohdinnassa on väliaikainen toimenpide. Lehtitietojen perusteella kyse olisi muutamien tuhansien suuruisesta joukosta. Joukon suuruudesta ja koostumuksesta riippuen hintalapuksi on esitetty noin 20-60 miljoonaa euroa.

Lue loppuun

Viisi mahdollista selitystä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymiselle

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi viime vuoden aikana keskimäärin 3-4 kuukaudella. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää mittaava 25-vuotiaalle laskettu eläkkeelle siirtymisiän odote nousi 61,2 vuoteen.

Vuonna 2014 siirtyi eläkkeelle 70 300 ihmistä, 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähentymisestä ja samalla odotteen noususta valtaosa johtui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksesta. Mutta miksi työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät?

Lue loppuun

Optimismin ja pessimismin välissä

Ikääntyneiden työllisyys on parantunut pitkälti siksi, että tämän päivän ”ikääntynyt työvoima” on erilainen kuin se sukupolvi, joka meillä oli kaksikymmentä vuotta sitten työvoimassa. Tuolloin joukossa oli paljon kansakoulupohjalta raskasta teollisuustyötä tehneitä työntekijöitä.

Nykyinen työssä oleva sukupolvi on koulutetumpi. Heillä on parempi työkyky, ja työ on fyysisesti kevyempää. Työpaikoilla ja hyvinvointivaltion palveluilla tarjotaan parempi tuki työssä pysymiselle. Työt ovat toimihenkilöistyneet ja asenteetkin ovat muuttuneet. Merkittävä ero on myös se, että varhaisia eläkereittejä on poistettu ja jäljelle jääneiden ikärajoja on nostettu.

Lue loppuun