How to make pension systems more robust – Automatic adjustment mechanisms as a response to longevity

Without adaptation, increasing life expectancy entails cost-increases for statutory pension systems. In Finland, earnings-related pensions have undergone a major reform by adapting both retirement ages and the pension formula to increased life-expectancy. The European Commission’s Annual Employment and Social Developments Review lifts up the Finnish reform as an example of how to incentivize longer working lives. Here I explain the essence and motivation behind automatic adjustment mechanisms.

Lue loppuun

Tässä tulee Peppi

Peppi-sanasta tulee mieleen lastenlaulu ”Tässä on Peppi Pitkätossu, ja hop sulahei sula hopsansaa”. Otsikon Pepillä en nyt kuitenkaan tarkoita Astrid Lindgrenin luomaa pisamanaamaista tyttöä, vaan Euroopan komission pitkään valmistelemaa ja kesällä lanseeraamaa PEPPiä.

PEPP tulee sanoista Pan-European Personal Pension Product. Suoraan kääntäen kyse on siis euroopanlaajuisesta henkilökohtaisesta eläketuotteesta.

Lue loppuun

Työllisyystavoite mallia Hetemäki

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki väläytti YLE:lle, että Suomessa kannattaisi tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta. Hetemäen mukaan korkea työllisyys on edellytys nykyisentasoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden säilymiselle ja rahoittamiselle.

Mitä 80 prosentin työllisyysaste edellyttäisi? Mitä siitä seuraisi eläkejärjestelmän näkökulmasta? Kvantifioin tässä kirjoituksessa korkeamman työllisyyden seurauksia työmarkkinatilojen, eläkkeelle siirtymisiän ja taloudellisen elatussuhteen avulla. Lisäksi arvioin lyhyesti paremman työllisyyden vaikutuksia eläkejärjestelmän rahoitukselle ja keskieläkkeiden kehitykselle.

Lue loppuun

Tilasto työeläkkeensaajista kertoo demografisesta ja kulttuurisesta vallankumouksesta

Väestötieteilijät ovat pitkään puhuneet demografisesta vallankumouksesta, jossa korkea syntyvyys ja korkea kuolleisuus väistyvät historiaan yhteiskunnallisen kehityksen, vaurastumisen ja elinolojen parantumisen takia.

Suomikin on nopeasti muuntunut lapsirikkaasta maatalousmaasta ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Jos väestö jaetaan karkeasti lapsiin, nuoriin ja keski-ikäisiin aikuisiin sekä 60-vuotta täyttäneisiin, Suomi oli lapsirikas 1970-luvun alkuun asti. Työikäiset nuoret aikuiset dominoivat suurimpana ryhmänä 1990-luvun alkuun asti, sen jälkeen keski-ikäiset aikuiset. Vain muutama vuosi sitten yli 60-vuotiaiden määrä ylitti muiden ikäryhmien koon. 60 vuotta täyttäneitä on siis enemmän kuin alle 20-vuotiaita lapsia, tai nuoria (20-40 v.), tai keski-ikäisiä (40-60 v.) aikuisia.

Lue loppuun