Ensi vuoden alusta työeläkelait muuttuvat. Työeläkeuudistus tuo ennustettavuutta ja parantaa eläketurvan rahoituksen kestävyyttä väestön ikääntyessä. Riskejä se ei kuitenkaan poista. Heikon talouskehityksen takia lähivuosien rahoitusriskit ovat valitettavasti kasvaneet.
Riittääkö työtä?
Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.
Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.
Eläketuki – vanhaa viiniä uudella etiketillä
Minuun oli yhteydessä ”ongelmajätteeksi” itsensä kokeva viisikymppinen, joka pitkien sijaisuusjaksojen jälkeen oli lopulta jäänyt ilman vakinaistamista. Uuden työn löytymiseen henkilö ei uskonut.
Tilanne on valitettavan tuttu työvoimahallinnossa. Nyt työministeri Jari Lindström on ehdottanut 60 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä ”eläketuelle”. Ilmeisesti pohdinnassa on väliaikainen toimenpide. Lehtitietojen perusteella kyse olisi muutamien tuhansien suuruisesta joukosta. Joukon suuruudesta ja koostumuksesta riippuen hintalapuksi on esitetty noin 20-60 miljoonaa euroa.
Työnantajan vastuilla on pitkä historia
Eläketurvaa käsittelevän akateemisen tutkimuksen ilmestymistä voi aina pitää tapauksena. Harvinaista herkkua eläketurvasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneille tuli tarjolle kun Jussi Vauhkonen väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi juuri ennen juhannusta.
Vauhkosen väitöskirja ”Elatuksesta eläkkeeseen” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162723 käsittelee kiinnostavasti työnantajan elatusvelvollisuutta ja suhtautumista eläketurvaan. Mistään kuriositeetista ei ole kyse, sillä työnantajan elatusvelvollisuudesta säädettiin jo 1700-luvun alussa ja se poistui lainsäädännöstä vasta 1982. Työnantajan elatusvelvollisuus eli pitkään kuntien köyhäinhoitovelvoitteen rinnalla.
Tilasto työeläkkeensaajista kertoo demografisesta ja kulttuurisesta vallankumouksesta
Väestötieteilijät ovat pitkään puhuneet demografisesta vallankumouksesta, jossa korkea syntyvyys ja korkea kuolleisuus väistyvät historiaan yhteiskunnallisen kehityksen, vaurastumisen ja elinolojen parantumisen takia.
Suomikin on nopeasti muuntunut lapsirikkaasta maatalousmaasta ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Jos väestö jaetaan karkeasti lapsiin, nuoriin ja keski-ikäisiin aikuisiin sekä 60-vuotta täyttäneisiin, Suomi oli lapsirikas 1970-luvun alkuun asti. Työikäiset nuoret aikuiset dominoivat suurimpana ryhmänä 1990-luvun alkuun asti, sen jälkeen keski-ikäiset aikuiset. Vain muutama vuosi sitten yli 60-vuotiaiden määrä ylitti muiden ikäryhmien koon. 60 vuotta täyttäneitä on siis enemmän kuin alle 20-vuotiaita lapsia, tai nuoria (20-40 v.), tai keski-ikäisiä (40-60 v.) aikuisia.
Eläkkeiden ja ansioiden kehitys – mitä indeksit kertovat?
Viimeisen viidentoista vuoden aikana ansiotasoindeksi on kasvanut reaalisesti 19 prosenttiyksikköä työeläkeindeksiä enemmän. Onko työikäisten tulokehitys ollut paljon parempi kuin eläkkeensaajilla? Mitä nämä indeksit kertovat? Onko indeksien vertailu mielekästä?
Onko meillä liikaa eläkevaroja?
Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.
Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?
Eläkeaika parikymmentä vuotta
Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.
Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?
Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?
Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.
Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.
Eläketurva vertailussa
Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?
Eläketutka 