Kesän jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi. Nykyisissä väestöennusteissa oletetaan, että Suomeen muuttaa vuosittain noin 17 000 henkeä enemmän kuin maasta muuttaa pois. Entä jos nettomaahanmuutto onkin tilapäisesti viiden vuoden ajan vuositasolla 20 000 henkeä tätä suurempaa? Tai jos vastedes nettomaahanmuutto on pysyvästi 5 000 henkeä vuodessa tätä enemmän?
Perspektiiviä eläkkeiden heikentymiseen suhteessa ansioihin
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa ennakoidaan keskimääräisen eläketason heikentymistä suhteessa ansioihin. Keskeinen vaikuttava syy on elinaikakerroin, joka pienentää alkavia eläkkeitä ellei eläkkeelle siirtyminen myöhenny elinajan pidentymisen tahtia. Heikentymistä pidetään helposti merkkinä eläketurvan merkityksen hiipumisesta. Sitä on käytetty myös perusteluna omaehtoisen säästämisen tarpeeseen.
Miten suuria eläkkeet suhteessa ansioihin ovat mahtaneet ennen olla? Kuinka suuresta heikentymisestä on kyse?
Kreikkalainen eläketragedia
Yksi kesän 2015 isoimmista puheenaiheista oli Grexit – Kreikan säilyminen eurossa ja sen kyky selviytyä veloistaan. Tämä näkyi myös kiinnostuksena kreikkalaista eläkejärjestelmää kohtaan, onhan eläketurvan järjestäminen yksi merkittävimpiä julkiseen talouteen vaikuttavista sitoumuksista.
Tässä blogitekstissäni tiivistän EU:n julkisen talouden kestävyyslaskelmista ja Kreikan eläkejärjestelmän ja uudistusten kuvauksista lukemaani. Materiaalin perusteella Kreikan eläkeuudistus on hiukset pystyyn nostava tarina taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti kestämättömästä järjestelmästä, joka on käytännössä jouduttu valamaan uusiksi perustuksiaan myöten.
Vanhushuoltosuhde heikkenee nopeasti, eläkkeensaajien väestöosuus muuttuu hitaasti
Suomen sanotaan ikääntyvän Euroopan nopeinta tahtia. Huoltosuhdepuhe luo kriisitietoisuutta ja saa monen epäilemään eläketurvan kestävyyttä. Vanhushuoltosuhteen heikkenemisestä ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti päätellä, että eläkejärjestelmän pohja heikkenisi vastaavaa tahtia. Lue loppuun
”Ratkaisujen Suomi” eläkkeensaajien kannalta
Maassa on tuore hallitus ja uusi hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Edellisten hallitusten päättäväisyysvajeen jälkeen odotukset Suomen suunnan kääntämisestä ovat kovat. Uusi hallitus haluaa olla ”uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus”.
Mitä Juha Sipilän hallitus sanoo eläkeasioista ja eläkkeensaajista? Eläkkeensaajat on jo ehditty julistaa hallitusohjelman häviäjien joukkoon. Eläkkeensaajat ovat kuitenkin iso ja heterogeeninen ryhmä, joten heihin kohdistuvia toimia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.
Eläke on leijonanosa eläkkeensaajan toimeentulosta, vaan ei kaikilla
Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Toisin sanoen yli neljäsosa Suomen väestöstä on eläkkeensaajia. Kuulostaa paljolta, eikö totta? Usein määrästä hetimiten päätellään, että he kaikki ovat sivussa työelämästä, tai että he ovat toimeentulonsa osalta täysimääräisesti eläkkeistä riippuvaisia. Näin ei kuitenkaan ole.
Eläketurvalla on maineongelma
Suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa aika hyvä. Tätä mieltä olivat ainakin Suomen järjestelmää arvioineet kansainväliset asiantuntijat Keith Ambachtsheer ja Nicholas Barr. Kansainvälisessä eläkeindeksissä (Mercer Global Pension Index) Suomen eläkejärjestelmä rankattiin viime syksynä viiden parhaan joukkoon. OECD:n ja EU:n eläketurvavertailujen perusteella Suomen järjestelmä ei myöskään ole huonoimmasta päästä.
Jos kansalaiselta kysytään, tällaisilla hyvillä arvioilla ei taida olla paljon painoa. Lue loppuun
Kahden sortin perusturvaa
Viime kuussa ilmestynyt perusturvan arviointiraportti on muhkea lukupaketti. Eläkkeistä kiinnostuneelle se konkretisoi perusturvan varassa olevien eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja. Kiinnostavan kontrastin luovat vertailut työeläkkeensaajaan ja pieni- ja keskipalkkaiseen palkansaajaan. Tuloksia voi lukea sekä köyhyyden vähentämisen että kannustimien näkökulmasta.
Eläkeuudistus ei ole haihattelua*
Viikon sisällä ilmestyneissä eri lehtien (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat) jutuissa eläkeuudistuksen perusteluja on leimattu ”tiedotussodaksi”, ”propagandaksi” ja jopa ”sumutukseksi”. Tuoreessa Talouselämä –lehden haastattelussa (26.2.2015) näiden juttujen lähde työelämän tutkija Anna-Maija Lehto esittää eläkepoliittisten uudistusten tarvetta arvioineen ns. Pekkarisen asiantuntijaryhmän ”halunneen antaa arvion, joka näyttää huonommalta”. Lehto esittää, että eliniän kasvulla on tietoisesti peloteltu ja kestävyysvajeen vähentämistarpeella manipuloitu ihmisiä uskomaan eläkeiän nostamisen tarpeellisuus.
Lehto uskoo, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy trendinomaisesti ja työurien pidentymistä koskevat tavoitteet saavutetaan ilman lisätoimia. Onko eläkeiän nosto siis tarpeetonta haihattelua? Onko kansaa harhautettu väärin perustein?
Viisi mahdollista selitystä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymiselle
Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi viime vuoden aikana keskimäärin 3-4 kuukaudella. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää mittaava 25-vuotiaalle laskettu eläkkeelle siirtymisiän odote nousi 61,2 vuoteen.
Vuonna 2014 siirtyi eläkkeelle 70 300 ihmistä, 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähentymisestä ja samalla odotteen noususta valtaosa johtui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksesta. Mutta miksi työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät?
Eläketutka 