Uudessa eläkebarometri -tutkimuksessa havaitsimme mielenkiintoisen ikään liittyvän u-käyrän. Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on korkealla tasolla nuorilla, matalahko keski-ikäisillä ja jälleen korkeahko iäkkäimmillä.
Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Mahtaisiko tyytyväisyys elämään selittää myös sitä, kuinka eläkejärjestelmään luotetaan?
Voiko eläkeaikeista päätellä tulevan eläkkeellesiirtymisen? Eläkeaikeiden perusteella voidaan johonkin mittaan ennakoida käyttäytymistä, mutta aikomuksen ja varsinaisen valintatilanteen välinen aikajänne on pitkä ja päätöstilanteeseen mahtuu muitakin vaikuttavia tekijöitä.
Tilastokeskus julkisti 9.4.2014 vuonna 2013 kerättyyn työolotutkimukseen perustuen ennakkotietoja palkansaajien eläkeaikeista. Julkistuksessa painotettiin eläkeaikeissa tapahtunutta muutosta.
Päätuloksena kerrottiin, että 37 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä palkansaajista arvioi vuonna 2013 omaksi tulevaksi eläkkeelle siirtymisiäkseen 64 vuotta tai enemmän. Vuonna 2008 näin teki 28 prosenttia vastaajista. Tämä on eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitteen kannalta hyvä uutinen. Työurien pidentymiselle on aikaisempaa suurempaa tukea. Muutos on huomattava ja noteeraamisen arvoinen.
Ikääntyneiden työllisyys on parantunut pitkälti siksi, että tämän päivän ”ikääntynyt työvoima” on erilainen kuin se sukupolvi, joka meillä oli kaksikymmentä vuotta sitten työvoimassa. Tuolloin joukossa oli paljon kansakoulupohjalta raskasta teollisuustyötä tehneitä työntekijöitä.
Nykyinen työssä oleva sukupolvi on koulutetumpi. Heillä on parempi työkyky, ja työ on fyysisesti kevyempää. Työpaikoilla ja hyvinvointivaltion palveluilla tarjotaan parempi tuki työssä pysymiselle. Työt ovat toimihenkilöistyneet ja asenteetkin ovat muuttuneet. Merkittävä ero on myös se, että varhaisia eläkereittejä on poistettu ja jäljelle jääneiden ikärajoja on nostettu.
Viimeisen puolen vuoden aikana on ilmestynyt kolme tutkimusta, jotka kohdistuvat eläkepolitiikan kuumaan perunaan, vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Eläketurvakeskuksen Eila Tuomisen, Nina Kahman ja Kristiina Tuomisen tutkimus Joustava vanhuuseläkeikä kartoitti työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden palkansaajien ja työnantajien kokemuksia. Tutkimus kertoi, että nykyiset ikärajat (63–68 vuotta) ovat laajasti hyväksyttyjä sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Halukkuutta ikärajojen nostoon ei kummallakaan osapuolella juuri ollut.
Tutkimus näytti myös, että yleisimmin jäädään vanhuuseläkkeelle heti kun voi. Näin käy vaikka jatkaminen olisi ollut sekä useimpien työnantajien että työntekijöiden mielestä mahdollista. Miksi näin? Työn huonot puolet työntävät työntekijöitä pois työelämästä, toisaalta vapaa-aika vetää heitä puoleensa. Työnantajia taas ei näytä suuresti kiinnostavan miten valintatilanteessa olevat saataisiin jatkamaan työssä.
Eläketutka 