Kun suuret eläkkeet nousevat huomion kohteeksi, sama kaava tuntuu toistuvan. Median esille nostamasta yksittäisen henkilön suuresta eläkkeestä seuraa paheksuntaa niistä ylipäätään ja edelleen vaatimus niiden estämisestä eläkekaton avulla.
Suuriin eläkkeisiin ja eläkekattokysymykseen voi tutustua tarkemmin ETK:n selvitysten ja muistioiden avulla. Tässä kirjoituksessa kommentoin neljää yleistä, joskin vähän eri muodoissa julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa esiintyvää väittämää:
Naisten miehiä pienempi eläke herättää ajoittain kysymyksiä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta (ks. Telan vapaaottelu). Eläketilastojemme mukaan vanhuuseläkettä saavien miesten kokonaiseläke on noin 1 800 euroa kuukaudessa, naisilla 1 400 euroa. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyneellä miehellä kuukausieläke oli keskimäärin 2 100 euroa, naisella 1 500 euroa. Sukupuolten välinen ero on samankaltainen työkyvyttömyyseläkkeissä ja osa-aikaeläkkeissä.
Naisten eläke on siis noin neljänneksen pienempi kuin miesten eläke. Ero työeläkkeen suuruudessa ei kuitenkaan synny eläkkeen määräytymissäännöistä vaan naisten pienemmistä ansioista ja lyhyemmästä eläkkeen karttuma-ajasta.
Sukupuolten välisistä palkkaeroista on puhuttu paljon ja ne tuntuvat olevan sitkeitä. Vähemmän on puhuttu eroista työuran pituudessa. Nämä erot voivat pienentyä nykyisestä.
Julkaisimme eilen tutkimuksen sosioekonomisista eroista työurissa ja eläkkeelle siirtymisessä. Lähtökohtana oli vertailla erityisesti palkansaajien eli työntekijöiden ja toimihenkilöiden elinikäistä työ- ja eläkeaikaa. Samalla raportoitiin tietoa yrittäjien tilanteesta. Yrittäjien ja palkansaajien vertailua hankaloittaa kylläkin se, että ryhmillä on vakuuttamisen ja eläketurvan rahoittamisen näkökulmasta erilaiset säännöt.
Tutkimuksen taustana on valmisteilla oleva eläkeuudistus ja erityisesti sen yhteydessä käyty keskustelu ikärajoista. Erityisesti työntekijätaustaisissa ammateissa on nostettu esille kysymys siitä, miten esillä ollut ikärajojen nosto kohtelee fyysisesti raskaita töitä tekeviä. On hyvin tiedossa, että esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet katkaisevat turhan usein erityisesti työntekijäammateissa toimivien työuran ennen vanhuuseläkeikää. Irtisanomisten ja huonon työllisyyden oloissa on ollut esillä myös kysymys siitä, missä töissä on ylipäätään mahdollista jatkaa alimpaan vanhuuseläkeikään tai sen jälkeen.
Eläketutka 