Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun

Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?

Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.

Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan?  Lue loppuun