Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?

Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.

Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan?  Lue loppuun

Työnantajan vastuilla on pitkä historia

Eläketurvaa käsittelevän akateemisen tutkimuksen ilmestymistä voi aina pitää tapauksena. Harvinaista herkkua eläketurvasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneille tuli tarjolle kun Jussi Vauhkonen väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi juuri ennen juhannusta.

Vauhkosen väitöskirja ”Elatuksesta eläkkeeseen” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162723 käsittelee kiinnostavasti työnantajan elatusvelvollisuutta ja suhtautumista eläketurvaan. Mistään kuriositeetista ei ole kyse, sillä työnantajan elatusvelvollisuudesta säädettiin jo 1700-luvun alussa ja se poistui lainsäädännöstä vasta 1982. Työnantajan elatusvelvollisuus eli pitkään kuntien köyhäinhoitovelvoitteen rinnalla.

Lue loppuun

Eläketurva vertailussa

Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?

Lue loppuun

Kreikkalainen eläketragedia

Yksi kesän 2015 isoimmista puheenaiheista oli Grexit – Kreikan säilyminen eurossa ja sen kyky selviytyä veloistaan. Tämä näkyi myös kiinnostuksena kreikkalaista eläkejärjestelmää kohtaan, onhan eläketurvan järjestäminen yksi merkittävimpiä julkiseen talouteen vaikuttavista sitoumuksista.

Tässä blogitekstissäni tiivistän EU:n julkisen talouden kestävyyslaskelmista ja Kreikan eläkejärjestelmän ja uudistusten kuvauksista lukemaani. Materiaalin perusteella Kreikan eläkeuudistus on hiukset pystyyn nostava tarina taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti kestämättömästä järjestelmästä, joka on käytännössä jouduttu valamaan uusiksi perustuksiaan myöten.

Lue loppuun

Eläketurvalla on maineongelma

Suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa aika hyvä. Tätä mieltä olivat ainakin Suomen järjestelmää arvioineet kansainväliset asiantuntijat Keith Ambachtsheer ja Nicholas Barr. Kansainvälisessä eläkeindeksissä (Mercer Global Pension Index) Suomen eläkejärjestelmä rankattiin viime syksynä viiden parhaan joukkoon. OECD:n ja EU:n eläketurvavertailujen perusteella Suomen järjestelmä ei myöskään ole huonoimmasta päästä.

Jos kansalaiselta kysytään, tällaisilla hyvillä arvioilla ei taida olla paljon painoa. Lue loppuun

Suuri poru suurista eläkkeistä

Kun suuret eläkkeet nousevat huomion kohteeksi, sama kaava tuntuu toistuvan. Median esille nostamasta yksittäisen henkilön suuresta eläkkeestä seuraa paheksuntaa niistä ylipäätään ja edelleen vaatimus niiden estämisestä eläkekaton avulla.

Suuriin eläkkeisiin ja eläkekattokysymykseen voi tutustua tarkemmin ETK:n selvitysten ja muistioiden avulla. Tässä kirjoituksessa kommentoin neljää yleistä, joskin vähän eri muodoissa julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa esiintyvää väittämää:

Lue loppuun