Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin

Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?

Lue loppuun

Työtä tekevien osuus yllättävän vakaa

Työn tulevaisuus –hakusanalla löytyy googlesta yli 2 miljoonaa osumaa. Iso osa saatavilla olevasta materiaalista ennakoi työn vähenemistä. Tästä seuraisi luonnollisesti vaikeuksia palkkaperusteisesti rahoitetuille eläkejärjestelmille.

Koska työmarkkinatilanne Suomessa on ollut yllättävän vakaa jo pitkään, olen suhtautunut työn muutoksesta esitettäviin lähes järjestään pessimistisiin skenaarioihin varauksella. Skenaario on mahdollinen siinä missä moni muukin, mutta voi pohtia miksi se olisi todennäköisin. Radikaalia muutosta Suomen työmarkkinoilla ei ole ainakaan vielä näkynyt.

Lue loppuun

Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun

Kannattaako YEL? Osa 2

Kirjoitin vähän aikaa sitten yrittäjien YEL-vakuuttamisen kannattavuudesta. Pääpointtini oli, että YEL:n kannattavuuden arvioinnissa osa hyödyistä helposti unohtuu tai jää näkymättömiin.

YEL:n hyötyä voi arvioida konkreettisemminkin. Se on paikallaan siksi, että yleisin tapa kritisoida YEL-vakuuttamista on todeta, että sijoittamalla itse YEL-maksua vastaavan summan saisi paremman tuoton. Mutta voiko eläkevakuutusta ylipäätään verrata sijoittamiseen? Ja miltä eläkevakuuttamisen hyöty näyttää laskelmien valossa?

Lue loppuun

Mercer Global Pension Index – mitä vertailu kertoo?

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna Mercerin Global Pension Index (GPI) –vertailussa viidenneksi. Mitalisijat menivät Tanskalle, Hollannille ja Australialle. Muilla pistesijoilla oli Norja neljäntenä ja Ruotsi kuudentena.

GPI on toteutettu nyt yhdeksänä vuotena. Ensimmäisenä vuonna vertailussa oli mukana 11 maata. Vertailuun mukaan otettavien maiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vertailussa oli 30 maata.

Mercer on henkilöstöresurssien konsultointia harjoittava globaali yritys. Eläkejärjestelmiä vertailemalla se hakee itselleen näkyvyyttä ja tietopohjaa konsultoinnin tueksi. Eläkejärjestelmävertailuja tekevät myös esimerkiksi Allianz ja Natixis. Finanssialan toimijat ja konsultit eivät epäröi laittaa maita järjestykseen, toisin kuin vaikka kansainväliset organisaatiot EU ja OECD.

Lue loppuun

Onnellisuuden u-käyrä ja luottamus eläketurvaan

Uudessa eläkebarometri -tutkimuksessa havaitsimme mielenkiintoisen ikään liittyvän u-käyrän. Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on korkealla tasolla nuorilla, matalahko keski-ikäisillä ja jälleen korkeahko iäkkäimmillä.

Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Mahtaisiko tyytyväisyys elämään selittää myös sitä, kuinka eläkejärjestelmään luotetaan?

Lue loppuun