Onnellisuuden u-käyrä ja luottamus eläketurvaan

Uudessa eläkebarometri -tutkimuksessa havaitsimme mielenkiintoisen ikään liittyvän u-käyrän. Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on korkealla tasolla nuorilla, matalahko keski-ikäisillä ja jälleen korkeahko iäkkäimmillä.

Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Mahtaisiko tyytyväisyys elämään selittää myös sitä, kuinka eläkejärjestelmään luotetaan?

Lue loppuun

Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?

Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.

Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan?  Lue loppuun

Työnantajan vastuilla on pitkä historia

Eläketurvaa käsittelevän akateemisen tutkimuksen ilmestymistä voi aina pitää tapauksena. Harvinaista herkkua eläketurvasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneille tuli tarjolle kun Jussi Vauhkonen väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi juuri ennen juhannusta.

Vauhkosen väitöskirja ”Elatuksesta eläkkeeseen” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162723 käsittelee kiinnostavasti työnantajan elatusvelvollisuutta ja suhtautumista eläketurvaan. Mistään kuriositeetista ei ole kyse, sillä työnantajan elatusvelvollisuudesta säädettiin jo 1700-luvun alussa ja se poistui lainsäädännöstä vasta 1982. Työnantajan elatusvelvollisuus eli pitkään kuntien köyhäinhoitovelvoitteen rinnalla.

Lue loppuun

Onko meillä liikaa eläkevaroja?

Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?

Lue loppuun

Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?

Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.

Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.

Lue loppuun

Eläketurva vertailussa

Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?

Lue loppuun

Kreikkalainen eläketragedia

Yksi kesän 2015 isoimmista puheenaiheista oli Grexit – Kreikan säilyminen eurossa ja sen kyky selviytyä veloistaan. Tämä näkyi myös kiinnostuksena kreikkalaista eläkejärjestelmää kohtaan, onhan eläketurvan järjestäminen yksi merkittävimpiä julkiseen talouteen vaikuttavista sitoumuksista.

Tässä blogitekstissäni tiivistän EU:n julkisen talouden kestävyyslaskelmista ja Kreikan eläkejärjestelmän ja uudistusten kuvauksista lukemaani. Materiaalin perusteella Kreikan eläkeuudistus on hiukset pystyyn nostava tarina taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti kestämättömästä järjestelmästä, joka on käytännössä jouduttu valamaan uusiksi perustuksiaan myöten.

Lue loppuun