eläkeuudistus

Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia

Mikko Kautto Jätä kommentti

Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.

Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.

Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.

Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.

Lue loppuun →

Viis väestöennusteesta

Mikko Kautto 2 kommenttia

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on herättänyt paljon keskustelua. Moni on jo kaivannut järeitä toimenpiteitä. Eläkejärjestelmän sopeuttamistarvettakin on väläytelty.

Vaikka väestöpohja on tärkeä lähtökohta tulevaisuuteen suunnistamisessa, se ei ole ainoa tulevaan kehitykseen vaikuttava tekijä. Muitakin merkittäviä tekijöitä on, ja positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Koska väestöpohja muuttuu hyvin hitaasti, eläkepoliittisia päätelmiä voi hyvin arvioida siinä vaiheessa, kun muidenkin tekijöiden merkitystä on otettu huomioon. Niitä sisältävät pitkän aikavälin laskelmamme pyrimme julkaisemaan hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja.

Laskelmia odotellessa ohessa otsikossa lupaamani viisi huomiota väestöennusteesta:

Lue loppuun →

Mercer Global Pension Index – mitä vertailu kertoo?

Mikko Kautto Jätä kommentti

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna Mercerin Global Pension Index (GPI) –vertailussa viidenneksi. Mitalisijat menivät Tanskalle, Hollannille ja Australialle. Muilla pistesijoilla oli Norja neljäntenä ja Ruotsi kuudentena.

GPI on toteutettu nyt yhdeksänä vuotena. Ensimmäisenä vuonna vertailussa oli mukana 11 maata. Vertailuun mukaan otettavien maiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vertailussa oli 30 maata.

Mercer on henkilöstöresurssien konsultointia harjoittava globaali yritys. Eläkejärjestelmiä vertailemalla se hakee itselleen näkyvyyttä ja tietopohjaa konsultoinnin tueksi. Eläkejärjestelmävertailuja tekevät myös esimerkiksi Allianz ja Natixis. Finanssialan toimijat ja konsultit eivät epäröi laittaa maita järjestykseen, toisin kuin vaikka kansainväliset organisaatiot EU ja OECD.

Lue loppuun →

Eläkeuudistus ei ole haihattelua*

Mikko Kautto 1 kommentti

Viikon sisällä ilmestyneissä eri lehtien (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat) jutuissa eläkeuudistuksen perusteluja on leimattu ”tiedotussodaksi”, ”propagandaksi” ja jopa ”sumutukseksi”. Tuoreessa Talouselämä –lehden haastattelussa (26.2.2015) näiden juttujen lähde työelämän tutkija Anna-Maija Lehto esittää eläkepoliittisten uudistusten tarvetta arvioineen ns. Pekkarisen asiantuntijaryhmän ”halunneen antaa arvion, joka näyttää huonommalta”. Lehto esittää, että eliniän kasvulla on tietoisesti peloteltu ja kestävyysvajeen vähentämistarpeella manipuloitu ihmisiä uskomaan eläkeiän nostamisen tarpeellisuus.

Lehto uskoo, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy trendinomaisesti ja työurien pidentymistä koskevat tavoitteet saavutetaan ilman lisätoimia. Onko eläkeiän nosto siis tarpeetonta haihattelua? Onko kansaa harhautettu väärin perustein?

Lue loppuun →

Eläkeuudistuksen maksumiehet ja -naiset

Eläketutka 2 kommenttia

Eläkeuudistusta koskevalla sopimuksella on monia myönteisiä vaikutuksia. Jos kehitys toteutuu kuin vaikutusarviomme oletuksissa, eläkkeelle siirtyminen myöhentyy ja julkisen talouden kestävyys paranee. Eläkemeno kasvaa hitaammin eikä maksua tarvitse nostaa. Eläketasokin paranee.

Maaginen sopimus, jolla on vain hyviä seurauksia? Ei sentään. Uudistusten hintana on, että elinkaarella tehdyn työn määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin ilman uudistusta olisi.

Lue loppuun →

Ikärajakeskustelua kautta aikain

Eläketutka Jätä kommentti

65 vuoden vanhuuseläkeiästä luovuttiin työeläkkeissä vuonna 2004. Tilalle tuli joustava vanhuuseläkeikä, jossa 63 vuotta on ollut alaraja vuodesta 2005 lähtien. Alarajan nostaminen on ollut eläkepoliittinen puheenaihe vuodesta 2009 lähtien. Mutta on ikärajoista puhuttu aikaisemminkin.

Kun Saksaan aikanaan luotiin sosiaalivakuutus ja vanhuuseläke, ikäraja oli 70 vuotta. 1920-luvulle tultaessa ikäraja laskettiin 65 vuoteen. Monet maat seurasivat perässä, Suomi varsin myöhään vasta 1930-luvulla. 65 vuotta taitaa edelleen olla yleisin vanhuuseläkeikä maailmalla, joskin monet maat ovat jo päättäneet sen nostamisesta.

Lue loppuun →

Eläkejärjestelmässä näkyvät muualla syntyvät erot

Eläketutka 1 kommentti

Julkaisimme eilen tutkimuksen sosioekonomisista eroista työurissa ja eläkkeelle siirtymisessä. Lähtökohtana oli vertailla erityisesti palkansaajien eli työntekijöiden ja toimihenkilöiden elinikäistä työ- ja eläkeaikaa. Samalla raportoitiin tietoa yrittäjien tilanteesta. Yrittäjien ja palkansaajien vertailua hankaloittaa kylläkin se, että ryhmillä on vakuuttamisen ja eläketurvan rahoittamisen näkökulmasta erilaiset säännöt.

Tutkimuksen taustana on valmisteilla oleva eläkeuudistus ja erityisesti sen yhteydessä käyty keskustelu ikärajoista. Erityisesti työntekijätaustaisissa ammateissa on nostettu esille kysymys siitä, miten esillä ollut ikärajojen nosto kohtelee fyysisesti raskaita töitä tekeviä. On hyvin tiedossa, että esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet katkaisevat turhan usein erityisesti työntekijäammateissa toimivien työuran ennen vanhuuseläkeikää. Irtisanomisten ja huonon työllisyyden oloissa on ollut esillä myös kysymys siitä, missä töissä on ylipäätään mahdollista jatkaa alimpaan vanhuuseläkeikään tai sen jälkeen.

Lue loppuun →

Eläkkeelle siirtymisen myöhentymistrendi taittui

Eläketutka Jätä kommentti

Julkaisimme 5.2.2014 tilastorekistereidemme tietojen pohjalta vuonna 2013 eläkkeelle siirtyneiden lukumäärät. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi suunnilleen sama määrä ihmisiä kuin 2012, mutta osuus siirtyneistä pieneni hieman. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi reippaasti, lähes kymmenen prosenttia.

Siirtyneiden määrän ohella kiinnostavaa on jakautumista koskeva tieto. Kun eläkkeelle siirtyneitä tarkastellaan tarkemmin ikäryhmittäin ja suhteutetaan vakuutettuun väestöön (kuolleisuus vielä huomioiden), saadaan vertailukelpoista tietoa keskimääräisestä eläkkeelle siirtymisen iästä.

Ikäryhmien kokoihin suhteutettuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi suunnilleen sama tai pienempi osuus. Myös vanhuuseläkkeen osalta muutokset olivat pieniä, tosin toiseen suuntaan eli ikäryhmittäiset osuudet ennemminkin kasvoivat.

Lue loppuun →

Katseet vanhuuseläkkeelle siirtymiseen

Eläketutka Jätä kommentti

Viimeisen puolen vuoden aikana on ilmestynyt kolme tutkimusta, jotka kohdistuvat eläkepolitiikan kuumaan perunaan, vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Eläketurvakeskuksen Eila Tuomisen, Nina Kahman ja Kristiina Tuomisen tutkimus Joustava vanhuuseläkeikä kartoitti työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden palkansaajien ja työnantajien kokemuksia. Tutkimus kertoi, että nykyiset ikärajat (63–68 vuotta) ovat laajasti hyväksyttyjä sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Halukkuutta ikärajojen nostoon ei kummallakaan osapuolella juuri ollut.

Tutkimus näytti myös, että yleisimmin jäädään vanhuuseläkkeelle heti kun voi. Näin käy vaikka jatkaminen olisi ollut sekä useimpien työnantajien että työntekijöiden mielestä mahdollista. Miksi näin? Työn huonot puolet työntävät työntekijöitä pois työelämästä, toisaalta vapaa-aika vetää heitä puoleensa. Työnantajia taas ei näytä suuresti kiinnostavan miten valintatilanteessa olevat saataisiin jatkamaan työssä.

Lue loppuun →