Perspektiiviä eläkkeiden heikentymiseen suhteessa ansioihin

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa ennakoidaan keskimääräisen eläketason heikentymistä suhteessa ansioihin. Keskeinen vaikuttava syy on elinaikakerroin, joka pienentää alkavia eläkkeitä ellei eläkkeelle siirtyminen myöhenny elinajan pidentymisen tahtia. Heikentymistä pidetään helposti merkkinä eläketurvan merkityksen hiipumisesta. Sitä on käytetty myös perusteluna omaehtoisen säästämisen tarpeeseen.

Miten suuria eläkkeet suhteessa ansioihin ovat mahtaneet ennen olla? Kuinka suuresta heikentymisestä on kyse?

Lue loppuun

Elinaikakerroin – tehokas eläketason sopeuttaja, tehoton kannustin?

Vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa sovittiin, että elinajan pitenemiseen vastataan vuodesta 2010 lähtien elinaikakertoimella.

Elinaikakerroin säätelee työeläkkeenä maksettavan kuukausieläkkeen tasoa sen mukaan, miten eläkeajan ennakoidaan pitenevän. Jos odotettavissa oleva elinaika pitenee, elinaikakerroin pienentää alkavaa kuukausieläkettä. Mikäli odotettavissa oleva elinaika lyhenisi, elinaikakerroin korottaisi alkavaa kuukausieläkettä.

Perusajatus on, että ansaittu eläkepääoma säilyy samansuuruisena riippumatta siitä, miten elinaika kehittyy. Tämän takia elinaikakerroin on tehokas eläkemenon sääntelijä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa eläkemenon jo 50 vuotta tapahtunut kasvu taittuu vähän yli kymmenen vuoden päästä, minkä jälkeen eläkemeno säilyisi vakaasti kehittyvissä väestö- ym. oloissa verraten tasaisena palkkasummaan nähden. Tämä on pitkälti elinaikakertoimen ansiota.

Lue loppuun