sukupuolten väliset erot

Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Mikko Kautto Jätä kommentti

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun →

Eläkeaika parikymmentä vuotta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.

Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?

Lue loppuun →

Leskeneläke – kenelle, millä perusteella, kuinka pitkään

Eläketutka 26 kommenttia

Perhe-eläkkeen perustehtävä on tänään – niin kuin puoli vuosisataa sitten – huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua.

Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeitä on uudistettu viimeksi neljännesvuosisata sitten. Tuolloin miehetkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Toinen merkittävä muutos oli, että leskeneläkkeessä otettiin käyttöön vähennys, jolla eläkkeen suuruutta tarkistetaan omalle eläkkeelle siirryttäessä tai lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Uudistus oli ilmeisen onnistunut päätellen siitä, että leskeneläkkeistä on keskusteltu vain harvakseltaan.

Lue loppuun →

Naisten ja miesten eläke-eroja voi supistaa

Eläketutka 6 kommenttia

Naisten miehiä pienempi eläke herättää ajoittain kysymyksiä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta (ks. Telan vapaaottelu). Eläketilastojemme mukaan vanhuuseläkettä saavien miesten kokonaiseläke on noin 1 800 euroa kuukaudessa, naisilla 1 400 euroa. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyneellä miehellä kuukausieläke oli keskimäärin 2 100 euroa, naisella 1 500 euroa. Sukupuolten välinen ero on samankaltainen työkyvyttömyyseläkkeissä ja osa-aikaeläkkeissä.

Naisten eläke on siis noin neljänneksen pienempi kuin miesten eläke. Ero työeläkkeen suuruudessa ei kuitenkaan synny eläkkeen määräytymissäännöistä vaan naisten pienemmistä ansioista ja lyhyemmästä eläkkeen karttuma-ajasta.

Sukupuolten välisistä palkkaeroista on puhuttu paljon ja ne tuntuvat olevan sitkeitä. Vähemmän on puhuttu eroista työuran pituudessa. Nämä erot voivat pienentyä nykyisestä.

Lue loppuun →

Eläkejärjestelmässä näkyvät muualla syntyvät erot

Eläketutka 1 kommentti

Julkaisimme eilen tutkimuksen sosioekonomisista eroista työurissa ja eläkkeelle siirtymisessä. Lähtökohtana oli vertailla erityisesti palkansaajien eli työntekijöiden ja toimihenkilöiden elinikäistä työ- ja eläkeaikaa. Samalla raportoitiin tietoa yrittäjien tilanteesta. Yrittäjien ja palkansaajien vertailua hankaloittaa kylläkin se, että ryhmillä on vakuuttamisen ja eläketurvan rahoittamisen näkökulmasta erilaiset säännöt.

Tutkimuksen taustana on valmisteilla oleva eläkeuudistus ja erityisesti sen yhteydessä käyty keskustelu ikärajoista. Erityisesti työntekijätaustaisissa ammateissa on nostettu esille kysymys siitä, miten esillä ollut ikärajojen nosto kohtelee fyysisesti raskaita töitä tekeviä. On hyvin tiedossa, että esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet katkaisevat turhan usein erityisesti työntekijäammateissa toimivien työuran ennen vanhuuseläkeikää. Irtisanomisten ja huonon työllisyyden oloissa on ollut esillä myös kysymys siitä, missä töissä on ylipäätään mahdollista jatkaa alimpaan vanhuuseläkeikään tai sen jälkeen.

Lue loppuun →