Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?
toimeentulo
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä
Tämä kirjoitukseni ilmestyi alunperin Helsingin Sanomien vieraskynä -artikkelina 18.6.2018.
Monen eläkeläisen kokemus toimeentulosta eroaa siitä, mitä tilastot kertovat.
Mercer Global Pension Index – mitä vertailu kertoo?
Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna Mercerin Global Pension Index (GPI) –vertailussa viidenneksi. Mitalisijat menivät Tanskalle, Hollannille ja Australialle. Muilla pistesijoilla oli Norja neljäntenä ja Ruotsi kuudentena.
GPI on toteutettu nyt yhdeksänä vuotena. Ensimmäisenä vuonna vertailussa oli mukana 11 maata. Vertailuun mukaan otettavien maiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vertailussa oli 30 maata.
Mercer on henkilöstöresurssien konsultointia harjoittava globaali yritys. Eläkejärjestelmiä vertailemalla se hakee itselleen näkyvyyttä ja tietopohjaa konsultoinnin tueksi. Eläkejärjestelmävertailuja tekevät myös esimerkiksi Allianz ja Natixis. Finanssialan toimijat ja konsultit eivät epäröi laittaa maita järjestykseen, toisin kuin vaikka kansainväliset organisaatiot EU ja OECD.
Riittääkö työtä?
Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.
Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.
Eläketurva vertailussa
Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?
Eläke on leijonanosa eläkkeensaajan toimeentulosta, vaan ei kaikilla
Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Toisin sanoen yli neljäsosa Suomen väestöstä on eläkkeensaajia. Kuulostaa paljolta, eikö totta? Usein määrästä hetimiten päätellään, että he kaikki ovat sivussa työelämästä, tai että he ovat toimeentulonsa osalta täysimääräisesti eläkkeistä riippuvaisia. Näin ei kuitenkaan ole.
Kahden sortin perusturvaa
Viime kuussa ilmestynyt perusturvan arviointiraportti on muhkea lukupaketti. Eläkkeistä kiinnostuneelle se konkretisoi perusturvan varassa olevien eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja. Kiinnostavan kontrastin luovat vertailut työeläkkeensaajaan ja pieni- ja keskipalkkaiseen palkansaajaan. Tuloksia voi lukea sekä köyhyyden vähentämisen että kannustimien näkökulmasta.
Itsensä työllistäjät ja eläketurva
Itsensä työllistävien yrittäjien määrä on kasvussa. Yrittämistä peukutetaan eri tavoin ja se nähdään elämäntapavalintana ja jopa ilmiönä, joka nostaa Suomea lamasta (vrt. Slush). Toisaalta puhutaan rakennemuutoksen luomista pakkoyrittäjistä, jotka on ulkoistettu myymään työvoimaansa omalla riskillään.
Oli yrittämisen lähtökohta mikä tahansa, moni itsensä työllistäjä kokee olevansa matalien tulojen ja korkeiden eläkemaksujen puristuksessa. Talous yskii, toimeksiantoja on niukasti ja kassavirta yritystoiminnan alussa on usein vähäistä. Ei ole ihme, että seurauksena on epävarmuutta toimeentulosta ja huolta eläkeajasta.
Elämisen hinta ja eläke
Tuorein tulonjakotilasto kertoo eläkeläisten suhteellisen aseman paranemisesta. Viitebudjettivertailu taas kertoo eläkkeensaajan elämisen kallistumisesta.
Suhteellisissa vertailuissa sekä kohderyhmän että vertailuryhmän tulokehitys vaikuttavat saatuihin tuloksiin. Niinpä heikossa suhdannetilanteessa eläkkeensaajien asema tuppaa paranemaan, kun muilla menee huonommin. Tilastokeskuksen viimeisimmän tulonjakotilaston tulos eläkkeensaajien köyhyysriskiasteen pienentymisestä 19 prosentista 17 prosenttiin johtuu juuri tällaisesta suhdannesyystä, ei niinkään siitä, että eläkeläisten tulot olisivat voimakkaasti parantuneet (ks. Tilastokeskus: Tuloerot Suomessa EU:n keskitasoa pienemmät).
Leskeneläke – kenelle, millä perusteella, kuinka pitkään
Perhe-eläkkeen perustehtävä on tänään – niin kuin puoli vuosisataa sitten – huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua.
Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeitä on uudistettu viimeksi neljännesvuosisata sitten. Tuolloin miehetkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Toinen merkittävä muutos oli, että leskeneläkkeessä otettiin käyttöön vähennys, jolla eläkkeen suuruutta tarkistetaan omalle eläkkeelle siirryttäessä tai lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Uudistus oli ilmeisen onnistunut päätellen siitä, että leskeneläkkeistä on keskusteltu vain harvakseltaan.
Eläketutka 