Riittääkö työtä?

Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.

Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.

Lue loppuun

Eläketurva vertailussa

Lokakuun aikana on ilmestynyt kaksi eläketurvaa koskevaa kansainvälistä vertailua. Kuun alkupuolella Euroopan komissio julkaisi Pension Adequacy Report’in, muhkean paketin eläketurvan riittävyydestä. Hieman myöhemmin tuli ulos Mercer-konsulttiyhtiön Melbourne Mercer Global Pension Index. Mitä verrattiin ja miltä Suomen eläketurva ja eläkejärjestelmä muihin maihin verrattuna näyttävät?

Lue loppuun

Eläke on leijonanosa eläkkeensaajan toimeentulosta, vaan ei kaikilla

Suomessa oli tilastojemme mukaan 1 525 317 eläkkeensaajaa vuoden 2014 lopussa. Toisin sanoen yli neljäsosa Suomen väestöstä on eläkkeensaajia. Kuulostaa paljolta, eikö totta? Usein määrästä hetimiten päätellään, että he kaikki ovat sivussa työelämästä, tai että he ovat toimeentulonsa osalta täysimääräisesti eläkkeistä riippuvaisia. Näin ei kuitenkaan ole.

Lue loppuun

Kahden sortin perusturvaa

Viime kuussa ilmestynyt perusturvan arviointiraportti on muhkea lukupaketti. Eläkkeistä kiinnostuneelle se konkretisoi perusturvan varassa olevien eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja. Kiinnostavan kontrastin luovat vertailut työeläkkeensaajaan ja pieni- ja keskipalkkaiseen palkansaajaan. Tuloksia voi lukea sekä köyhyyden vähentämisen että kannustimien näkökulmasta.

Lue loppuun

Itsensä työllistäjät ja eläketurva

Itsensä työllistävien yrittäjien määrä on kasvussa. Yrittämistä peukutetaan eri tavoin ja se nähdään elämäntapavalintana ja jopa ilmiönä, joka nostaa Suomea lamasta (vrt. Slush). Toisaalta puhutaan rakennemuutoksen luomista pakkoyrittäjistä, jotka on ulkoistettu myymään työvoimaansa omalla riskillään.

Oli yrittämisen lähtökohta mikä tahansa, moni itsensä työllistäjä kokee olevansa matalien tulojen ja korkeiden eläkemaksujen puristuksessa. Talous yskii, toimeksiantoja on niukasti ja kassavirta yritystoiminnan alussa on usein vähäistä. Ei ole ihme, että seurauksena on epävarmuutta toimeentulosta ja huolta eläkeajasta.

Lue loppuun

Elämisen hinta ja eläke

Tuorein tulonjakotilasto kertoo eläkeläisten suhteellisen aseman paranemisesta. Viitebudjettivertailu taas kertoo eläkkeensaajan elämisen kallistumisesta.

Suhteellisissa vertailuissa sekä kohderyhmän että vertailuryhmän tulokehitys vaikuttavat saatuihin tuloksiin. Niinpä heikossa suhdannetilanteessa eläkkeensaajien asema tuppaa paranemaan, kun muilla menee huonommin. Tilastokeskuksen viimeisimmän tulonjakotilaston tulos eläkkeensaajien köyhyysriskiasteen pienentymisestä 19 prosentista 17 prosenttiin johtuu juuri tällaisesta suhdannesyystä, ei niinkään siitä, että eläkeläisten tulot olisivat voimakkaasti parantuneet (ks. Tilastokeskus: Tuloerot Suomessa EU:n keskitasoa pienemmät).

Lue loppuun

Leskeneläke – kenelle, millä perusteella, kuinka pitkään

Perhe-eläkkeen perustehtävä on tänään – niin kuin puoli vuosisataa sitten – huolehtia lesken ja lasten toimeentulon jatkuvuudesta perheen huoltajan kuoltua.

Työeläkejärjestelmässä leskeneläkkeitä on uudistettu viimeksi neljännesvuosisata sitten. Tuolloin miehetkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen. Toinen merkittävä muutos oli, että leskeneläkkeessä otettiin käyttöön vähennys, jolla eläkkeen suuruutta tarkistetaan omalle eläkkeelle siirryttäessä tai lasten tullessa täysi-ikäisiksi. Uudistus oli ilmeisen onnistunut päätellen siitä, että leskeneläkkeistä on keskusteltu vain harvakseltaan.

Lue loppuun