Onnellisuuden u-käyrä ja luottamus eläketurvaan

Uudessa eläkebarometri -tutkimuksessa havaitsimme mielenkiintoisen ikään liittyvän u-käyrän. Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on korkealla tasolla nuorilla, matalahko keski-ikäisillä ja jälleen korkeahko iäkkäimmillä.

Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Mahtaisiko tyytyväisyys elämään selittää myös sitä, kuinka eläkejärjestelmään luotetaan?

Lue loppuun

Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?

Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.

Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan?  Lue loppuun

Riittääkö työtä?

Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.

Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.

Lue loppuun