Työtä tekevien osuus yllättävän vakaa

Työn tulevaisuus –hakusanalla löytyy googlesta yli 2 miljoonaa osumaa. Iso osa saatavilla olevasta materiaalista ennakoi työn vähenemistä. Tästä seuraisi luonnollisesti vaikeuksia palkkaperusteisesti rahoitetuille eläkejärjestelmille.

Koska työmarkkinatilanne Suomessa on ollut yllättävän vakaa jo pitkään, olen suhtautunut työn muutoksesta esitettäviin lähes järjestään pessimistisiin skenaarioihin varauksella. Skenaario on mahdollinen siinä missä moni muukin, mutta voi pohtia miksi se olisi todennäköisin. Radikaalia muutosta Suomen työmarkkinoilla ei ole ainakaan vielä näkynyt.

Lue loppuun

Kannattaako YEL? Osa 2

Kirjoitin vähän aikaa sitten yrittäjien YEL-vakuuttamisen kannattavuudesta. Pääpointtini oli, että YEL:n kannattavuuden arvioinnissa osa hyödyistä helposti unohtuu tai jää näkymättömiin.

YEL:n hyötyä voi arvioida konkreettisemminkin. Se on paikallaan siksi, että yleisin tapa kritisoida YEL-vakuuttamista on todeta, että sijoittamalla itse YEL-maksua vastaavan summan saisi paremman tuoton. Mutta voiko eläkevakuutusta ylipäätään verrata sijoittamiseen? Ja miltä eläkevakuuttamisen hyöty näyttää laskelmien valossa?

Lue loppuun

”Ratkaisujen Suomi” eläkkeensaajien kannalta

Maassa on tuore hallitus ja uusi hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Edellisten hallitusten päättäväisyysvajeen jälkeen odotukset Suomen suunnan kääntämisestä ovat kovat. Uusi hallitus haluaa olla ”uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus”.

Mitä Juha Sipilän hallitus sanoo eläkeasioista ja eläkkeensaajista? Eläkkeensaajat on jo ehditty julistaa hallitusohjelman häviäjien joukkoon. Eläkkeensaajat ovat kuitenkin iso ja heterogeeninen ryhmä, joten heihin kohdistuvia toimia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.

Lue loppuun

Kahden sortin perusturvaa

Viime kuussa ilmestynyt perusturvan arviointiraportti on muhkea lukupaketti. Eläkkeistä kiinnostuneelle se konkretisoi perusturvan varassa olevien eläkkeensaajien käytettävissä olevia tuloja. Kiinnostavan kontrastin luovat vertailut työeläkkeensaajaan ja pieni- ja keskipalkkaiseen palkansaajaan. Tuloksia voi lukea sekä köyhyyden vähentämisen että kannustimien näkökulmasta.

Lue loppuun

Elämisen hinta ja eläke

Tuorein tulonjakotilasto kertoo eläkeläisten suhteellisen aseman paranemisesta. Viitebudjettivertailu taas kertoo eläkkeensaajan elämisen kallistumisesta.

Suhteellisissa vertailuissa sekä kohderyhmän että vertailuryhmän tulokehitys vaikuttavat saatuihin tuloksiin. Niinpä heikossa suhdannetilanteessa eläkkeensaajien asema tuppaa paranemaan, kun muilla menee huonommin. Tilastokeskuksen viimeisimmän tulonjakotilaston tulos eläkkeensaajien köyhyysriskiasteen pienentymisestä 19 prosentista 17 prosenttiin johtuu juuri tällaisesta suhdannesyystä, ei niinkään siitä, että eläkeläisten tulot olisivat voimakkaasti parantuneet (ks. Tilastokeskus: Tuloerot Suomessa EU:n keskitasoa pienemmät).

Lue loppuun

Ikärajakeskustelua kautta aikain

65 vuoden vanhuuseläkeiästä luovuttiin työeläkkeissä vuonna 2004. Tilalle tuli joustava vanhuuseläkeikä, jossa 63 vuotta on ollut alaraja vuodesta 2005 lähtien. Alarajan nostaminen on ollut eläkepoliittinen puheenaihe vuodesta 2009 lähtien. Mutta on ikärajoista puhuttu aikaisemminkin.

Kun Saksaan aikanaan luotiin sosiaalivakuutus ja vanhuuseläke, ikäraja oli 70 vuotta. 1920-luvulle tultaessa ikäraja laskettiin 65 vuoteen. Monet maat seurasivat perässä, Suomi varsin myöhään vasta 1930-luvulla. 65 vuotta taitaa edelleen olla yleisin vanhuuseläkeikä maailmalla, joskin monet maat ovat jo päättäneet sen nostamisesta.

Lue loppuun