Työnantajan vastuilla on pitkä historia

Eläketurvaa käsittelevän akateemisen tutkimuksen ilmestymistä voi aina pitää tapauksena. Harvinaista herkkua eläketurvasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneille tuli tarjolle kun Jussi Vauhkonen väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi juuri ennen juhannusta.

Vauhkosen väitöskirja ”Elatuksesta eläkkeeseen” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162723 käsittelee kiinnostavasti työnantajan elatusvelvollisuutta ja suhtautumista eläketurvaan. Mistään kuriositeetista ei ole kyse, sillä työnantajan elatusvelvollisuudesta säädettiin jo 1700-luvun alussa ja se poistui lainsäädännöstä vasta 1982. Työnantajan elatusvelvollisuus eli pitkään kuntien köyhäinhoitovelvoitteen rinnalla.

Lue loppuun

Onko meillä liikaa eläkevaroja?

Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?

Lue loppuun

Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?

Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.

Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.

Lue loppuun

Itsensä työllistäjät ja eläketurva

Itsensä työllistävien yrittäjien määrä on kasvussa. Yrittämistä peukutetaan eri tavoin ja se nähdään elämäntapavalintana ja jopa ilmiönä, joka nostaa Suomea lamasta (vrt. Slush). Toisaalta puhutaan rakennemuutoksen luomista pakkoyrittäjistä, jotka on ulkoistettu myymään työvoimaansa omalla riskillään.

Oli yrittämisen lähtökohta mikä tahansa, moni itsensä työllistäjä kokee olevansa matalien tulojen ja korkeiden eläkemaksujen puristuksessa. Talous yskii, toimeksiantoja on niukasti ja kassavirta yritystoiminnan alussa on usein vähäistä. Ei ole ihme, että seurauksena on epävarmuutta toimeentulosta ja huolta eläkeajasta.

Lue loppuun

Indeksijäädytys – harvinainen sopeutus eläketasoon

Minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa, miksi eläketurvan sopeutukset kohdennetaan vain työikäisten kannettavaksi, siis vakuutusmaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Eikö maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen pitäisi kuulua sopeutuslistalle myös, jos kerran niistä aiheutuu liian suuriksi ajatellut menot?

Vastasin tuolloin, että tulevia eläkkeitä saa muuttaa tavallisella lailla, mutta maksussa olevat eläkkeet katsotaan Suomessa ansaituksi omaisuudeksi. Ansaitulla työeläkkeellä on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa takaamaan myös perustoimeentulon. Eläkkeiden leikkaaminen ei siis noin vain käy.

Lue loppuun

Eläkejärjestelmä kuin elefantti – paksunahkainen ja hitaasti reagoiva

Moni pelkää, että Suomen talouden heikko tila on myrkkyä myös eläkkeiden rahoitukselle. Eläketurvan rahoitus ei ole immuuni Suomen talouden ja työllisyyden kehitykselle mutta aikanaan päätetty rahastointi tuo liikkumavaraa huonoihin aikoihin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2013. Koska kokonaistuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju totesi viikko sitten Suomen olevan lamassa. Tällä viikolla Suomen Pankki reivasi kuluvaa vuotta 2014 koskevaa ennustettaan alaspäin, nollakasvuksi. Suomen talouden toipumista koskevia arvioita on taas jouduttu lykkäämään.

Lue loppuun