työssä jatkaminen

Jossittelua eläkeaikeiden muutoksesta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Vanhuuseläkkeen alaikäraja houkuttaa: yleisin eläkkeelle jäämisikä on sitkeästi 63 vuotta. Koska vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ei juuri ole tapahtunut muutoksia, työeläkeuudistuksen keskiössä on ikärajojen nostaminen. Tätä on välillä kyseenalaistettu. Joidenkin mukaan asenteet, työkyky ja työolot ovat siinä määrin muuttuneet, että eläkkeelle jääminen olisi myöhentymässä ilman uudistustakin.

Tarvitaanko lakimuutoksia?

Jossitellaanpa vähän: mitä eläkkeelle siirtymisessä tapahtuisi ilman lakimuutoksia? Tähän kysymykseen ei liene lopullista vastausta (varsinkaan jos lakeja muutetaan), mutta ehkä parhaan pohjan vastaamiselle antaa tänä vuonna raportoitu työolotutkimus (ks myös blogini huhtikuulta). Lue loppuun →

Toteutuvatko eläkeaikeet?

Eläketutka 2 kommenttia

Voiko eläkeaikeista päätellä tulevan eläkkeellesiirtymisen? Eläkeaikeiden perusteella voidaan johonkin mittaan ennakoida käyttäytymistä, mutta aikomuksen ja varsinaisen valintatilanteen välinen aikajänne on pitkä ja päätöstilanteeseen mahtuu muitakin vaikuttavia tekijöitä.

Tilastokeskus julkisti 9.4.2014 vuonna 2013 kerättyyn työolotutkimukseen perustuen ennakkotietoja palkansaajien eläkeaikeista. Julkistuksessa painotettiin eläkeaikeissa tapahtunutta muutosta.

Päätuloksena kerrottiin, että 37 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä palkansaajista arvioi vuonna 2013 omaksi tulevaksi eläkkeelle siirtymisiäkseen 64 vuotta tai enemmän. Vuonna 2008 näin teki 28 prosenttia vastaajista. Tämä on eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitteen kannalta hyvä uutinen. Työurien pidentymiselle on aikaisempaa suurempaa tukea. Muutos on huomattava ja noteeraamisen arvoinen.

Lue loppuun →

Eläkkeelle siirtymisen myöhentymistrendi taittui

Eläketutka Jätä kommentti

Julkaisimme 5.2.2014 tilastorekistereidemme tietojen pohjalta vuonna 2013 eläkkeelle siirtyneiden lukumäärät. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi suunnilleen sama määrä ihmisiä kuin 2012, mutta osuus siirtyneistä pieneni hieman. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi reippaasti, lähes kymmenen prosenttia.

Siirtyneiden määrän ohella kiinnostavaa on jakautumista koskeva tieto. Kun eläkkeelle siirtyneitä tarkastellaan tarkemmin ikäryhmittäin ja suhteutetaan vakuutettuun väestöön (kuolleisuus vielä huomioiden), saadaan vertailukelpoista tietoa keskimääräisestä eläkkeelle siirtymisen iästä.

Ikäryhmien kokoihin suhteutettuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi suunnilleen sama tai pienempi osuus. Myös vanhuuseläkkeen osalta muutokset olivat pieniä, tosin toiseen suuntaan eli ikäryhmittäiset osuudet ennemminkin kasvoivat.

Lue loppuun →

Optimismin ja pessimismin välissä

Eläketutka Jätä kommentti

Ikääntyneiden työllisyys on parantunut pitkälti siksi, että tämän päivän ”ikääntynyt työvoima” on erilainen kuin se sukupolvi, joka meillä oli kaksikymmentä vuotta sitten työvoimassa. Tuolloin joukossa oli paljon kansakoulupohjalta raskasta teollisuustyötä tehneitä työntekijöitä.

Nykyinen työssä oleva sukupolvi on koulutetumpi. Heillä on parempi työkyky, ja työ on fyysisesti kevyempää. Työpaikoilla ja hyvinvointivaltion palveluilla tarjotaan parempi tuki työssä pysymiselle. Työt ovat toimihenkilöistyneet ja asenteetkin ovat muuttuneet. Merkittävä ero on myös se, että varhaisia eläkereittejä on poistettu ja jäljelle jääneiden ikärajoja on nostettu.

Lue loppuun →

Katseet vanhuuseläkkeelle siirtymiseen

Eläketutka Jätä kommentti

Viimeisen puolen vuoden aikana on ilmestynyt kolme tutkimusta, jotka kohdistuvat eläkepolitiikan kuumaan perunaan, vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Eläketurvakeskuksen Eila Tuomisen, Nina Kahman ja Kristiina Tuomisen tutkimus Joustava vanhuuseläkeikä kartoitti työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden palkansaajien ja työnantajien kokemuksia. Tutkimus kertoi, että nykyiset ikärajat (63–68 vuotta) ovat laajasti hyväksyttyjä sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa. Halukkuutta ikärajojen nostoon ei kummallakaan osapuolella juuri ollut.

Tutkimus näytti myös, että yleisimmin jäädään vanhuuseläkkeelle heti kun voi. Näin käy vaikka jatkaminen olisi ollut sekä useimpien työnantajien että työntekijöiden mielestä mahdollista. Miksi näin? Työn huonot puolet työntävät työntekijöitä pois työelämästä, toisaalta vapaa-aika vetää heitä puoleensa. Työnantajia taas ei näytä suuresti kiinnostavan miten valintatilanteessa olevat saataisiin jatkamaan työssä.

Lue loppuun →