Itsensä työllistäjät ja eläketurva

Itsensä työllistävien yrittäjien määrä on kasvussa. Yrittämistä peukutetaan eri tavoin ja se nähdään elämäntapavalintana ja jopa ilmiönä, joka nostaa Suomea lamasta (vrt. Slush). Toisaalta puhutaan rakennemuutoksen luomista pakkoyrittäjistä, jotka on ulkoistettu myymään työvoimaansa omalla riskillään.

Oli yrittämisen lähtökohta mikä tahansa, moni itsensä työllistäjä kokee olevansa matalien tulojen ja korkeiden eläkemaksujen puristuksessa. Talous yskii, toimeksiantoja on niukasti ja kassavirta yritystoiminnan alussa on usein vähäistä. Ei ole ihme, että seurauksena on epävarmuutta toimeentulosta ja huolta eläkeajasta.

Lue loppuun

Eläkejärjestelmässä näkyvät muualla syntyvät erot

Julkaisimme eilen tutkimuksen sosioekonomisista eroista työurissa ja eläkkeelle siirtymisessä. Lähtökohtana oli vertailla erityisesti palkansaajien eli työntekijöiden ja toimihenkilöiden elinikäistä työ- ja eläkeaikaa. Samalla raportoitiin tietoa yrittäjien tilanteesta. Yrittäjien ja palkansaajien vertailua hankaloittaa kylläkin se, että ryhmillä on vakuuttamisen ja eläketurvan rahoittamisen näkökulmasta erilaiset säännöt.

Tutkimuksen taustana on valmisteilla oleva eläkeuudistus ja erityisesti sen yhteydessä käyty keskustelu ikärajoista. Erityisesti työntekijätaustaisissa ammateissa on nostettu esille kysymys siitä, miten esillä ollut ikärajojen nosto kohtelee fyysisesti raskaita töitä tekeviä. On hyvin tiedossa, että esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet katkaisevat turhan usein erityisesti työntekijäammateissa toimivien työuran ennen vanhuuseläkeikää. Irtisanomisten ja huonon työllisyyden oloissa on ollut esillä myös kysymys siitä, missä töissä on ylipäätään mahdollista jatkaa alimpaan vanhuuseläkeikään tai sen jälkeen.

Lue loppuun