Viis väestöennusteesta

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on herättänyt paljon keskustelua. Moni on jo kaivannut järeitä toimenpiteitä. Eläkejärjestelmän sopeuttamistarvettakin on väläytelty.

Vaikka väestöpohja on tärkeä lähtökohta tulevaisuuteen suunnistamisessa, se ei ole ainoa tulevaan kehitykseen vaikuttava tekijä. Muitakin merkittäviä tekijöitä on, ja positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Koska väestöpohja muuttuu hyvin hitaasti, eläkepoliittisia päätelmiä voi hyvin arvioida siinä vaiheessa, kun muidenkin tekijöiden merkitystä on otettu huomioon. Niitä sisältävät pitkän aikavälin laskelmamme pyrimme julkaisemaan hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja.

Laskelmia odotellessa ohessa otsikossa lupaamani viisi huomiota väestöennusteesta:

1 Tieto tulevaisuudesta ei parantunut

Tilastokeskuksen ennuste on ns. deterministinen ennuste. Ennusteen laatija siis määrittää oletukset, jotka vaikuttavat tulevaisuudesta saatavaan näkymään. Voi olla, että uusituilla oletuksilla tulevaisuuteen näkee tarkemmin, mutta sama mahdollinen näkymä on tuotu esille jo aikaisemmissa herkkyystarkasteluissakin. Faktapohja vuoden 2030 tai 2050 syntyvyydestä ei aidosti ole sen parempi nyt kuin ennen ennustetta. Varasuunnitelmien miettimiselle saattaa kuitenkin olla paremmat perustelut.

2 Ikääntyneitä on tulevaisuudessa paljon, tältä osin mikään ei muuttunut

Väestön ennustamisessa on kolme keskeistä komponenttia. Näistä kuolevuutta koskeva oletus ei juuri muuttunut. Sen takia 65 –vuotiaan väestön määrä ja arvio tulevasta eivät juuri eroa kymmenen viime vuoden aikana tehdyistä ennusteista. Oletuksen takana on kuolevuudessa havaittu trendi. Suomalaisten elinajan odote on vuodesta toiseen pidentynyt. Trendin jatkumisen ennustaminen on siksi osunut hyvin lähelle oikeaan, ainakin lyhyellä aikavälillä. Eläkeläisväestön määrästä ja eläkemenosta saatava kuva ei juuri muuttunut. Menon rahoittamisen kannalta edelleenkin olennaista on työllisten ja heidän ansioidensa määrä.

3 Maahanmuuttoon ja syntyvyyteen voi yrittää vaikuttaa

Maahanmuuttoa koskeva oletus pitää sisällään sekä maahanmuuton että maasta poismuuton. Vuositasoista nettomaahanmuuttoa koskevaa oletusta pudotettiin kahdella tuhannella. Tämä on linjassa havaitun kanssa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tuleva maahanmuutto ja poismuutto ovat kuitenkin yhtä hämärän peitossa kuin ennen ennustettakin. Kumpaankin voi pyrkiä vaikuttamaan monin eri tavoin. Jo muutaman vuoden päästä nettomaahanmuutto saattaa olla erilaista kuin nyt. Joidenkin tuhansien lisäys nettomaahanmuuttoon vuositasolla kompensoisi merkittävästi tapahtunutta syntyneiden määrän pienenemistä.

Syntyvyysoletuksessa tapahtui radikaalein muutos. Jossain määrin yllätyksellistä oli, että tasoksi ennusteessa otettiin viimeisen tilastovuoden kokonaishedelmällisyysluku (1,45), ei viimeisen viiden tai kymmenen vuoden keskiarvoa. Valintaa voi perustella havaitulla trendillä; syntyvyys on laskenut jo useita vuosia. Tämä havainto ja Saksan nykytaso oli keväällä julkaistun herkkyyslaskelmamme oletuksen (1,4) taustalla.

Kuinka matalaksi syntyvyys voi vajota? Lyhyessä ajassa Suomi on siirtynyt EU-keskiarvon paremmalta puolelta reilusti alle keskiarvon. Tällä vauhdilla saavutamme alimman syntyvyystason Etelä-Euroopan maat muutamassa vuodessa. Naapurimaa Ruotsi taas on kaukana edellämme. Mikä on referenssiryhmämme viiden vuoden päästä? Onko lasten kasvumahdollisuuksia kuvaavilla useilla mittareilla maailman top5-maiden joukossa oleva Suomi siirtynyt pysyvästi matalan syntyvyyden maaksi?

 4 Oletukset muuttavat eläkejärjestelmän perusteita, mutta vasta viiveellä

Väestöennusteen oletusten merkitys eläkejärjestelmän näkymille tulee työikäisen väestön määrän kautta. Matala syntyvyys tuottaa pieniä uusia aikuisikäluokkia. Kun nettomaahanmuutto-oletus pieneni, supistuvaa vaikutusta tulee täältäkin. Ja edelleen seuraavat synnytysikäiset, aikaisemmin oletettua pienemmät ikäluokat tuottavat matalalla hedelmällisyystasolla pienempiä ikäluokkia.

Kun eläkejärjestelmässä katsotaan (perustellusti) pitkälle, samoina pysyvien oletusten kertautuva vaikutus on vuosikymmenten päässä tuntuva. Nyt työikäisen väestön määrä on noin 3,4 miljoonaa. 2070 –luvulla työikäisiä olisikin 2,8 miljoonaa. Jos väestöennuste toteutuisi, työllistenkin lukumäärä olisi pienempi, jolloin eläkemaksujen maksajia olisi vähemmän. Mutta pysyvätkö Suomen ovet kiinni samaan aikaan kun muualla maailmassa, ja naapurimaassa Ruotsissa työikäisten määrä jatkaisi kasvuaan?

5 Jos oletukset toteutuvat, maksun nousupaine olisi tuntuva

Nyt koko työeläkemeno palkkasummaan suhteutettuna on 31,8 prosenttia. Karkea arvio väestöennusteen muutoksen vaikutuksesta työeläkemenoon on, että työeläkemeno nousisi 2070-luvulla 36 prosentin tienoille. Lakikohtaiset erot ovat merkittävät. TyEL:n menoprosentti on nyt 26,6. Se nousisi 34 prosentin tasolle.

Maksuvaikutus ei kuitenkaan olisi näin suuri. Jos työeläkevarojen tuotoissa ei oleteta muutoksia, varojen rooli uuden väestöennusteen kaltaisissa oloissa vahvistuisi. Silti TyEL-maksulle nousupaine olisi nykyiseltä 24,4 prosentin tasolta 29 prosentin tasolle. Jos katsotaan vielä kauemmas, nousuluvut ovat suurempia.

Työeläkemaksulle on ollut pitkän aikavälin laskelmissamme nousupainetta tarkasteluperiodin loppupuolella muutenkin. Edellisen väestöennusteen pohjalta nykytasoisella maksulla voisi pärjätä 2050-luvulle asti. Uusi väestöennuste muuttaa varautumistarpeen voimakkuutta ja aikahorisonttia. Väestöennusteen toteutuessa maksun nousupaine aikaistuisi selvästi.

Siltikin, eläkepoliittisten päätelmien kanssa on aikaa odotella vähintäänkin seuraavaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmaan. Sitä odotellessa voi miettiä syntyvyys- ja maahanmuuttokehityksen vaikutuksia muilla yhteiskunnan alueilla, joilla seuraukset ovat paljon ajankohtaisempia. Hyvät ideat niitä koskien koituvat todennäköisesti myös eläkejärjestelmän hyväksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s