Työurat

Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia

Mikko Kautto Jätä kommentti

Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.

Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.

Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.

Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.

Lue loppuun →

Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Mikko Kautto Jätä kommentti

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun →

Riittääkö työtä?

Mikko Kautto 1 kommentti

Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.

Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.

Lue loppuun →

Eläkeaika parikymmentä vuotta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.

Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?

Lue loppuun →

Eläkeuudistus ei ole haihattelua*

Mikko Kautto 1 kommentti

Viikon sisällä ilmestyneissä eri lehtien (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat) jutuissa eläkeuudistuksen perusteluja on leimattu ”tiedotussodaksi”, ”propagandaksi” ja jopa ”sumutukseksi”. Tuoreessa Talouselämä –lehden haastattelussa (26.2.2015) näiden juttujen lähde työelämän tutkija Anna-Maija Lehto esittää eläkepoliittisten uudistusten tarvetta arvioineen ns. Pekkarisen asiantuntijaryhmän ”halunneen antaa arvion, joka näyttää huonommalta”. Lehto esittää, että eliniän kasvulla on tietoisesti peloteltu ja kestävyysvajeen vähentämistarpeella manipuloitu ihmisiä uskomaan eläkeiän nostamisen tarpeellisuus.

Lehto uskoo, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy trendinomaisesti ja työurien pidentymistä koskevat tavoitteet saavutetaan ilman lisätoimia. Onko eläkeiän nosto siis tarpeetonta haihattelua? Onko kansaa harhautettu väärin perustein?

Lue loppuun →

Jossittelua eläkeaikeiden muutoksesta

Mikko Kautto Jätä kommentti

Vanhuuseläkkeen alaikäraja houkuttaa: yleisin eläkkeelle jäämisikä on sitkeästi 63 vuotta. Koska vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ei juuri ole tapahtunut muutoksia, työeläkeuudistuksen keskiössä on ikärajojen nostaminen. Tätä on välillä kyseenalaistettu. Joidenkin mukaan asenteet, työkyky ja työolot ovat siinä määrin muuttuneet, että eläkkeelle jääminen olisi myöhentymässä ilman uudistustakin.

Tarvitaanko lakimuutoksia?

Jossitellaanpa vähän: mitä eläkkeelle siirtymisessä tapahtuisi ilman lakimuutoksia? Tähän kysymykseen ei liene lopullista vastausta (varsinkaan jos lakeja muutetaan), mutta ehkä parhaan pohjan vastaamiselle antaa tänä vuonna raportoitu työolotutkimus (ks myös blogini huhtikuulta). Lue loppuun →

Eläkeuudistuksen maksumiehet ja -naiset

Eläketutka 2 kommenttia

Eläkeuudistusta koskevalla sopimuksella on monia myönteisiä vaikutuksia. Jos kehitys toteutuu kuin vaikutusarviomme oletuksissa, eläkkeelle siirtyminen myöhentyy ja julkisen talouden kestävyys paranee. Eläkemeno kasvaa hitaammin eikä maksua tarvitse nostaa. Eläketasokin paranee.

Maaginen sopimus, jolla on vain hyviä seurauksia? Ei sentään. Uudistusten hintana on, että elinkaarella tehdyn työn määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin ilman uudistusta olisi.

Lue loppuun →

Naisten ja miesten eläke-eroja voi supistaa

Eläketutka 6 kommenttia

Naisten miehiä pienempi eläke herättää ajoittain kysymyksiä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta (ks. Telan vapaaottelu). Eläketilastojemme mukaan vanhuuseläkettä saavien miesten kokonaiseläke on noin 1 800 euroa kuukaudessa, naisilla 1 400 euroa. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyneellä miehellä kuukausieläke oli keskimäärin 2 100 euroa, naisella 1 500 euroa. Sukupuolten välinen ero on samankaltainen työkyvyttömyyseläkkeissä ja osa-aikaeläkkeissä.

Naisten eläke on siis noin neljänneksen pienempi kuin miesten eläke. Ero työeläkkeen suuruudessa ei kuitenkaan synny eläkkeen määräytymissäännöistä vaan naisten pienemmistä ansioista ja lyhyemmästä eläkkeen karttuma-ajasta.

Sukupuolten välisistä palkkaeroista on puhuttu paljon ja ne tuntuvat olevan sitkeitä. Vähemmän on puhuttu eroista työuran pituudessa. Nämä erot voivat pienentyä nykyisestä.

Lue loppuun →

Toteutuvatko eläkeaikeet?

Eläketutka 2 kommenttia

Voiko eläkeaikeista päätellä tulevan eläkkeellesiirtymisen? Eläkeaikeiden perusteella voidaan johonkin mittaan ennakoida käyttäytymistä, mutta aikomuksen ja varsinaisen valintatilanteen välinen aikajänne on pitkä ja päätöstilanteeseen mahtuu muitakin vaikuttavia tekijöitä.

Tilastokeskus julkisti 9.4.2014 vuonna 2013 kerättyyn työolotutkimukseen perustuen ennakkotietoja palkansaajien eläkeaikeista. Julkistuksessa painotettiin eläkeaikeissa tapahtunutta muutosta.

Päätuloksena kerrottiin, että 37 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä palkansaajista arvioi vuonna 2013 omaksi tulevaksi eläkkeelle siirtymisiäkseen 64 vuotta tai enemmän. Vuonna 2008 näin teki 28 prosenttia vastaajista. Tämä on eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitteen kannalta hyvä uutinen. Työurien pidentymiselle on aikaisempaa suurempaa tukea. Muutos on huomattava ja noteeraamisen arvoinen.

Lue loppuun →