Riittääkö työtä?

Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.

Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.

Teknologiakehitys + väestönkasvu + globaalitalous => vähemmän työtä + pienemmät palkat?

Teknologian avulla moni työ sujuu helpommin. Vipuvarrella kivet siirtyvät edelleen helpommin kuin kantamalla, verkkopankissa laskut saa maksettua nopeammin kuin konttoriin menemällä. Teknologian kehitys ja hyödyntäminen varmasti jatkuvat. Työ muuntuu ja uuttakin työtä syntyy. Mutta enemmän taitaa olla vallalla pelkoa, että työtä häviää.

Samaan aikaan kun moni asia pystytään tuottamaan ja tekemään aikaisempaa vähemmällä ihmistyöpanoksella, väestönkasvun takia työvoimaa on yllin kyllin tarjolla. Maailmassa on nyt noin 1,5 miljardia työikäistä enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Seuraavan 20 vuoden aikana ennustetaan miljardi työikäistä lisää. Riittääkö työtä kaikille?

Lisätään tähän globaalin talouden vapaan liikkuvuuden periaatteet. Kun osaamista ja tuotantoa on helppo siirtää ja työvoimaa on runsaasti tarjolla, työn voi teettää kehittyvissä maissa murto-osalla sitä palkkatasoa johon teollisuusmaissa on totuttu. Jotta globaalin kilpailun oloissa pärjäisi, monessa kehittyneessä maassa halutaan laskea työvoimakustannuksia, kuten Suomessa kilpailukykysopimuksella. Kilpaillaanko vastedes voimakkaammin palkoilla?

Pessimistin maailmankuva

Pitkään ILO:ssa sosiaalivakuutuksen asiantuntijana työskennellyt Guy Standing näkee megatrendit ja työn tulevaisuuden synkkänä. ILO-uransa jälkeen hän on kirjoittanut prekariaatin noususta ja perustulon tarpeesta. Uuden kirjansa ”The corruption of capitalism” myötä hänet voi lukea myös kapitalismikriitikkoihin.

Standing näkee tilanteessa useita katkoksia aikaisempaan ja jopa kurjistumisen kierteitä. Standing väittää, että ennen valtiovalta suuntasi toimenpiteensä ihmisten auttamiseen, nyt sen kiinnostuksen kohteena ovat yritysten toimintaedellytykset. Ennen palkat nousivat kun työllisyys tai tuottavuus parani. Nyt palkat eivät kasva vaikka myönteistä työllisyys- tai tuottavuuskehitystä olisikin. Vähimmäispalkat, joilla ennen pyrittiin turvaamaan säällinen elintaso kaikille, ovatkin nyt osalle työvoimasta este työmarkkinoille.

Standingin mukaan politiikan ja talouden muutokset tuottavat myös sosiaaliturvan toimintalogiikan muutosta kaikkialla kehittyneissä maissa. Täystyöllisyyden tai vähäisen työttömyyden aikoina sosiaaliturva kuului kaikille. Nyt turvatussa asemassa oleva työvoima vähenee samaan aikaan kuin epävarmuudesta kärsivä prekariaatti kasvaa. Näin myös työhön sidoksissa oleva eläkevakuutus koskisi vastedes pienempää joukkoa.

Kasvavalla prekariaatilla puolestaan on vaikeuksia sekä työn että sosiaaliturvan kanssa. Yhä useampi on työmarkkinoiden reunoilla erilaisissa pätkäsuhteissa tai vastentahtoisesti yrittäjänä. Heillä ei monessa maassa ole oikeutta samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin vakituisessa työssä olevilla. Teollisen yhteiskunnan vanhentuneet säännöt, erilaiset vakuutuskausivaatimukset, karenssit ja muut ehdot pitävät potentiaalisia tuen tarvitsijoita sosiaaliturvan ulkopuolella.

Näkyykö työn muutos?

Standingin tilanne- ja kehityskuva varmasti puhuttelee monia. Hän ei kuitenkaan esittele lukuja väitteidensä tueksi.

Juha Sipilän hallitus on valinnut tulevaisuusselonteon kohteeksi sen, miten työmarkkinat, työpaikkarakenteet, työn tekemisen tavat ja työvoimaan liittyvät ominaisuudet muuttuvat. Selonteko näistä on luvassa ensi vuonna. Työn tulevaisuudesta fasilitoi lisää ymmärrystä myös Sitra .

Suomessa Satu Ojala ja Pasi Pyöriä ovat tutkineet prekarisoitumista työolotutkimusten avulla. Heidän mukaansa muutokset ovat olleet varsin pieniä. Myös työeläkejärjestelmän ansaintarekisterit ovat hyvä lähde työn muutoksen tutkimiseen. Rekisterien perusteella Suomessa suurin osa työikäisistä on vakinaisesti töissä. Työtä tekevien lukumäärässä ei ole näkynyt radikaaleja muutoksia. Ansiokehityskin on ollut kohtalaista eikä eläkevakuuttamisen kattavuuskaan ole tilastojen valossa rapautunut.

Voi tietenkin olla, että työn muutosta ei ole vielä nähty tai sitä on etsitty vääristä paikoista, kuten Juha Siltala ajattelee. Joka tapauksessa ”työn häviämis” -teesien todenperäisyyttä kannattaa selvittää ja tutkia ennen kuin omaksuu pessimistin maailmankuvan.

 

One thought on “Riittääkö työtä?

  1. Meillä perustellaan tarvittavia palkanalennuksia kilpailukyvyn palauttamisella ja investointihalukkuuden lisäämisellä. Halukkuutta alentaa palkkoja alle ”minimitasojen” tuntuu olevan runsaasti. Minusta tällainen keskustelu vähentää ulkomailta tulevaa investointihalukkuutta, sillä tuohan kertoo, että työntekijöidemme osaaminen kohdistuu isolta osin matalan tuottavuuden kohteisiin. Iso raha hakee nopeita voittoja. Palkkojen polkeminen kyllä sitä vastoin palvelee monia vientiyrityksiämme. Mikäli palkkojen alennukset sitten annetaan alentuneina hintoina edelleen maailman markkinoille, niin käykö vain niin, että lisämyynti ei riitä kattamaan annettuja alennuksia? Hyötyjiksi jäävätkin ostajamaat ja ongelmat lisääntyvät kotimaassa. Ainakin paljon kuulee väitteitä, että suomalaiset ovat huonoja myyjiä vientisektorilla.

    Koulutuksesta ja tuotekehittelystä leikkaaminen sopii huonosti yhteen korkeamman tuottavuuden kanssa. Keskitytäänkö meillä vain vanhan tuotannon ylläpitämiseen (puoliväkisin) eikä halua uudistua myös tuotepuolella ole?

    Oma näkemykseni on se, että lisätöitä saadaan vain niin, että suomalaisille tuotteille saadaan kysyntää markkinoilta. Olisiko markkinoiden tutkimisen paikka? Ei maailma valmis ole, joten aivot töihin ja uutuuksia markkinoille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s