Kannattaako YEL-vakuuttaminen?

Varmaan jokainen yrittäjä on miettinyt yrittäjän eläkevakuutuksesta (YEL) saatavaa hyötyä. Yrittäjä joutuu itse ottamaan selvää työeläkevakuuttamisesta ja kokee konkreettisesti eläkevakuutusmaksun yrittämiseen liittyvänä menona. YEL-maksu pienentää käytettävissä olevaa tuloa tässä ja nyt mutta sille saa aikanaan työeläkkeenä vastineen. Tulevan työeläkkeensä tasoa arvioidessaan yrittäjä joutuu miettimään takuu- ja kansaneläkkeiden roolia kokonaiseläketurvan kannalta, ja edelleen yksityistä varautumista. Nämä lienevät myös keskeisiä syitä, miksi Eläketurvakeskuksen Eläkebarometrin mukaan yrittäjät kokevat tuntevansa eläketurvaa palkansaajia paremmin.

YEL:n hyötyjä myös kyseenalaistetaan. Kyse ei ole yksittäisistä puheenvuoroista, sillä tutkitusti yrittäjien joukossa on kriittisyyttä eläkejärjestelmää kohtaan muita ryhmiä enemmän. Uskon, että tämä johtuu pitkälti koetusta hyödystä. Harva kannattavaksi kokemaansa järjestelmää kritisoi.

Mutta onko YEL yrittäjälle oikeasti huono diili? Lue loppuun

Mercer Global Pension Index – mitä vertailu kertoo?

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna Mercerin Global Pension Index (GPI) –vertailussa viidenneksi. Mitalisijat menivät Tanskalle, Hollannille ja Australialle. Muilla pistesijoilla oli Norja neljäntenä ja Ruotsi kuudentena.

GPI on toteutettu nyt yhdeksänä vuotena. Ensimmäisenä vuonna vertailussa oli mukana 11 maata. Vertailuun mukaan otettavien maiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 vertailussa oli 30 maata.

Mercer on henkilöstöresurssien konsultointia harjoittava globaali yritys. Eläkejärjestelmiä vertailemalla se hakee itselleen näkyvyyttä ja tietopohjaa konsultoinnin tueksi. Eläkejärjestelmävertailuja tekevät myös esimerkiksi Allianz ja Natixis. Finanssialan toimijat ja konsultit eivät epäröi laittaa maita järjestykseen, toisin kuin vaikka kansainväliset organisaatiot EU ja OECD.

Lue loppuun

How to make pension systems more robust – Automatic adjustment mechanisms as a response to longevity

Without adaptation, increasing life expectancy entails cost-increases for statutory pension systems. In Finland, earnings-related pensions have undergone a major reform by adapting both retirement ages and the pension formula to increased life-expectancy. The European Commission’s Annual Employment and Social Developments Review lifts up the Finnish reform as an example of how to incentivize longer working lives. Here I explain the essence and motivation behind automatic adjustment mechanisms.

Lue loppuun

Tässä tulee Peppi

Peppi-sanasta tulee mieleen lastenlaulu ”Tässä on Peppi Pitkätossu, ja hop sulahei sula hopsansaa”. Otsikon Pepillä en nyt kuitenkaan tarkoita Astrid Lindgrenin luomaa pisamanaamaista tyttöä, vaan Euroopan komission pitkään valmistelemaa ja kesällä lanseeraamaa PEPPiä.

PEPP tulee sanoista Pan-European Personal Pension Product. Suoraan kääntäen kyse on siis euroopanlaajuisesta henkilökohtaisesta eläketuotteesta.

Lue loppuun

Onnellisuuden u-käyrä ja luottamus eläketurvaan

Uudessa eläkebarometri -tutkimuksessa havaitsimme mielenkiintoisen ikään liittyvän u-käyrän. Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on korkealla tasolla nuorilla, matalahko keski-ikäisillä ja jälleen korkeahko iäkkäimmillä.

Tulos muistuttaa onnellisuuden u-käyrää. Mahtaisiko tyytyväisyys elämään selittää myös sitä, kuinka eläkejärjestelmään luotetaan?

Lue loppuun

Työllisyystavoite mallia Hetemäki

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki väläytti YLE:lle, että Suomessa kannattaisi tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta. Hetemäen mukaan korkea työllisyys on edellytys nykyisentasoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden säilymiselle ja rahoittamiselle.

Mitä 80 prosentin työllisyysaste edellyttäisi? Mitä siitä seuraisi eläkejärjestelmän näkökulmasta? Kvantifioin tässä kirjoituksessa korkeamman työllisyyden seurauksia työmarkkinatilojen, eläkkeelle siirtymisiän ja taloudellisen elatussuhteen avulla. Lisäksi arvioin lyhyesti paremman työllisyyden vaikutuksia eläkejärjestelmän rahoitukselle ja keskieläkkeiden kehitykselle.

Lue loppuun

Eläkemenot ja muut sosiaalimenot – nollasummapeli?

Eläkemenot ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna eläkemenot olivat 29,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu eläkkeensaajien määrän lisääntymisestä ja keskieläkkeen kasvusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana eläkkeensaajien lukumäärä on kasvanut 300 000:lla hengellä ja keskimääräinen kokonaiseläke on noussut reaalisesti 36 prosenttia.

Teemu Muhonen ja Jari Hanska kiinnittävät Eläketurma –kirjassaan huomiota eläkemenojen voimakkaaseen kasvuun. Muhonen ja Hanska epäilevät, että eläkemenojen raju kasvu syö tilaa muulta sosiaaliturvalta. Kun kokonaisveroastetta ei haluta kasvattaa, eläkemenoille raivataan tilaa leikkaamalla muita menoja.

Pelataanko Suomessa nollasummapeliä, jossa vain eläkemenot kasvavat ja muita menoja tämän takia leikataan?  Lue loppuun