Riittääkö työtä?

Usein kuulee erityisesti nuorten arvioivan, ettei heille mitään työtä tai eläkettä ole luvassa. Mollisävyiset arviot kumpuavat pitkälti työn tulevaisuudesta käydystä keskustelusta.

Työn tulevaisuus on tärkeää eläketurvan kannalta. Jos ei ole työtä, ei ole ansiosidonnaista työeläketurvaakaan. Jos työstä saadut ansiot olisivat aiempaa matalammat, odotettavissa olisi myös niukempia eläkkeitä.

Lue loppuun

Eläketuki – vanhaa viiniä uudella etiketillä

Minuun oli yhteydessä ”ongelmajätteeksi” itsensä kokeva viisikymppinen, joka pitkien sijaisuusjaksojen jälkeen oli lopulta jäänyt ilman vakinaistamista. Uuden työn löytymiseen henkilö ei uskonut.

Tilanne on valitettavan tuttu työvoimahallinnossa. Nyt työministeri Jari Lindström on ehdottanut 60 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien siirtämistä ”eläketuelle”. Ilmeisesti pohdinnassa on väliaikainen toimenpide. Lehtitietojen perusteella kyse olisi muutamien tuhansien suuruisesta joukosta. Joukon suuruudesta ja koostumuksesta riippuen hintalapuksi on esitetty noin 20-60 miljoonaa euroa.

Lue loppuun

Työnantajan vastuilla on pitkä historia

Eläketurvaa käsittelevän akateemisen tutkimuksen ilmestymistä voi aina pitää tapauksena. Harvinaista herkkua eläketurvasta ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneille tuli tarjolle kun Jussi Vauhkonen väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi juuri ennen juhannusta.

Vauhkosen väitöskirja ”Elatuksesta eläkkeeseen” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162723 käsittelee kiinnostavasti työnantajan elatusvelvollisuutta ja suhtautumista eläketurvaan. Mistään kuriositeetista ei ole kyse, sillä työnantajan elatusvelvollisuudesta säädettiin jo 1700-luvun alussa ja se poistui lainsäädännöstä vasta 1982. Työnantajan elatusvelvollisuus eli pitkään kuntien köyhäinhoitovelvoitteen rinnalla.

Lue loppuun

Tilasto työeläkkeensaajista kertoo demografisesta ja kulttuurisesta vallankumouksesta

Väestötieteilijät ovat pitkään puhuneet demografisesta vallankumouksesta, jossa korkea syntyvyys ja korkea kuolleisuus väistyvät historiaan yhteiskunnallisen kehityksen, vaurastumisen ja elinolojen parantumisen takia.

Suomikin on nopeasti muuntunut lapsirikkaasta maatalousmaasta ikääntyneeksi yhteiskunnaksi. Jos väestö jaetaan karkeasti lapsiin, nuoriin ja keski-ikäisiin aikuisiin sekä 60-vuotta täyttäneisiin, Suomi oli lapsirikas 1970-luvun alkuun asti. Työikäiset nuoret aikuiset dominoivat suurimpana ryhmänä 1990-luvun alkuun asti, sen jälkeen keski-ikäiset aikuiset. Vain muutama vuosi sitten yli 60-vuotiaiden määrä ylitti muiden ikäryhmien koon. 60 vuotta täyttäneitä on siis enemmän kuin alle 20-vuotiaita lapsia, tai nuoria (20-40 v.), tai keski-ikäisiä (40-60 v.) aikuisia.

Lue loppuun

Onko meillä liikaa eläkevaroja?

Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?

Lue loppuun