Eläkkeiden tason korottamisesta on pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa kaksi merkittävää kirjausta. Ne ovat sisällöltään aikaisemmista eläketurvan tasoon liittyvistä tavoitteenasetteluista poikkeavia. Siksi ne ovat herättäneet myös kysymyksiä toteutuksesta. Tavoite nettomääräisesti tasasuuruisista eläkkeiden korotuksista ei ole helposti toteutettavissa perinteisillä politiikkakeinoilla.
Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin
Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?
Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia
Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.
Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.
Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.
Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.
Viis väestöennusteesta
Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on herättänyt paljon keskustelua. Moni on jo kaivannut järeitä toimenpiteitä. Eläkejärjestelmän sopeuttamistarvettakin on väläytelty.
Vaikka väestöpohja on tärkeä lähtökohta tulevaisuuteen suunnistamisessa, se ei ole ainoa tulevaan kehitykseen vaikuttava tekijä. Muitakin merkittäviä tekijöitä on, ja positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Koska väestöpohja muuttuu hyvin hitaasti, eläkepoliittisia päätelmiä voi hyvin arvioida siinä vaiheessa, kun muidenkin tekijöiden merkitystä on otettu huomioon. Niitä sisältävät pitkän aikavälin laskelmamme pyrimme julkaisemaan hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja.
Laskelmia odotellessa ohessa otsikossa lupaamani viisi huomiota väestöennusteesta:
Yrittäjä, oletko in vai out?
Suomi on EU-vertailussa yrittäjien eläkevakuutuksen kattavuudessa kärkimaita. Aivan aukotonta ei YEL-turva ja sitä kautta muu sosiaaliturva kuitenkaan Suomessakaan ole. Eläketurvan kannalta huono kehityskuva olisi, että YEL:n ulkopuolelle jäisi nykyistä useampi.
Työtä tekevien osuus yllättävän vakaa
Työn tulevaisuus –hakusanalla löytyy googlesta yli 2 miljoonaa osumaa. Iso osa saatavilla olevasta materiaalista ennakoi työn vähenemistä. Tästä seuraisi luonnollisesti vaikeuksia palkkaperusteisesti rahoitetuille eläkejärjestelmille.
Koska työmarkkinatilanne Suomessa on ollut yllättävän vakaa jo pitkään, olen suhtautunut työn muutoksesta esitettäviin lähes järjestään pessimistisiin skenaarioihin varauksella. Skenaario on mahdollinen siinä missä moni muukin, mutta voi pohtia miksi se olisi todennäköisin. Radikaalia muutosta Suomen työmarkkinoilla ei ole ainakaan vielä näkynyt.
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä
Tämä kirjoitukseni ilmestyi alunperin Helsingin Sanomien vieraskynä -artikkelina 18.6.2018.
Monen eläkeläisen kokemus toimeentulosta eroaa siitä, mitä tilastot kertovat.
Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat
Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.
Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.
Kannattaako YEL? Osa 2
Kirjoitin vähän aikaa sitten yrittäjien YEL-vakuuttamisen kannattavuudesta. Pääpointtini oli, että YEL:n kannattavuuden arvioinnissa osa hyödyistä helposti unohtuu tai jää näkymättömiin.
YEL:n hyötyä voi arvioida konkreettisemminkin. Se on paikallaan siksi, että yleisin tapa kritisoida YEL-vakuuttamista on todeta, että sijoittamalla itse YEL-maksua vastaavan summan saisi paremman tuoton. Mutta voiko eläkevakuutusta ylipäätään verrata sijoittamiseen? Ja miltä eläkevakuuttamisen hyöty näyttää laskelmien valossa?
Kannattaako YEL-vakuuttaminen?
Varmaan jokainen yrittäjä on miettinyt yrittäjän eläkevakuutuksesta (YEL) saatavaa hyötyä. Yrittäjä joutuu itse ottamaan selvää työeläkevakuuttamisesta ja kokee konkreettisesti eläkevakuutusmaksun yrittämiseen liittyvänä menona. YEL-maksu pienentää käytettävissä olevaa tuloa tässä ja nyt mutta sille saa aikanaan työeläkkeenä vastineen. Tulevan työeläkkeensä tasoa arvioidessaan yrittäjä joutuu miettimään takuu- ja kansaneläkkeiden roolia kokonaiseläketurvan kannalta, ja edelleen yksityistä varautumista. Nämä lienevät myös keskeisiä syitä, miksi Eläketurvakeskuksen Eläkebarometrin mukaan yrittäjät kokevat tuntevansa eläketurvaa palkansaajia paremmin.
YEL:n hyötyjä myös kyseenalaistetaan. Kyse ei ole yksittäisistä puheenvuoroista, sillä tutkitusti yrittäjien joukossa on kriittisyyttä eläkejärjestelmää kohtaan muita ryhmiä enemmän. Uskon, että tämä johtuu pitkälti koetusta hyödystä. Harva kannattavaksi kokemaansa järjestelmää kritisoi.
Mutta onko YEL yrittäjälle oikeasti huono diili? Lue loppuun
Eläketutka 