Kansan- ja takuueläke kohdentuvat eri väestöryhmiin

Tilastokeskus julkaisi juuri vuotta 2017 koskevat tulonjakotiedot. Tilastoraportti paneutui pienituloisuuteen sekä sen kehitykseen ja koostumukseen. Pienituloisia ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät alle 60 % väestön mediaanitulosta. Pienituloisuusriski on eri väestöryhmistä suurin työttömillä (39 %) ja opiskelijoilla (31 %). Palkansaajilla riski on pienin. Eläkeläisten pienituloisuusriski on vähän koko väestön riskitasoa korkeampi. Moni miettii voisiko riskiä pienentää ja miten?

Lue loppuun

Eläkkeelle siirtymisessä isoja muutoksia

Julkaisemme vuosittain tiedot eläkkeelle siirtymisestä. Niiden perusteella lasketaan myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä.

Etukäteen vuoden 2018 eläkkeelle siirtymisessä tapahtuvat muutokset jännittivät. Toimiiko eläkeuudistus? Myöhentyykö eläkkeelle siirtyminen vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisen tavoitteen ja vaikutusarviomme mukaisesti? Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, kun vanhuuseläkeikä nousi ja muutoksia saattoi odottaa.

Julkaisimme tiedot hiljan. Kokonaisuudessaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyi 0,1 vuotta. Siis lievästi ja odotetun suuntaisesti. Se ei juuri kiinnostanut toimituksia eikä ihme, kun tuloksissa ei ole suurelle yleisölle mitään dramaattista.

Viime vuoden lukujen äärelle kannattaa kuitenkin ainakin eläkealan ja julkisen talouden asiantuntijoiden hetkeksi pysähtyä. Nyt kannattaa katsoa kokonaiskuvan taakse. Sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtui nimittäin poikkeuksellisen isoja muutoksia.

Lue loppuun

Viis väestöennusteesta

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste on herättänyt paljon keskustelua. Moni on jo kaivannut järeitä toimenpiteitä. Eläkejärjestelmän sopeuttamistarvettakin on väläytelty.

Vaikka väestöpohja on tärkeä lähtökohta tulevaisuuteen suunnistamisessa, se ei ole ainoa tulevaan kehitykseen vaikuttava tekijä. Muitakin merkittäviä tekijöitä on, ja positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Koska väestöpohja muuttuu hyvin hitaasti, eläkepoliittisia päätelmiä voi hyvin arvioida siinä vaiheessa, kun muidenkin tekijöiden merkitystä on otettu huomioon. Niitä sisältävät pitkän aikavälin laskelmamme pyrimme julkaisemaan hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja.

Laskelmia odotellessa ohessa otsikossa lupaamani viisi huomiota väestöennusteesta:

Lue loppuun

Työtä tekevien osuus yllättävän vakaa

Työn tulevaisuus –hakusanalla löytyy googlesta yli 2 miljoonaa osumaa. Iso osa saatavilla olevasta materiaalista ennakoi työn vähenemistä. Tästä seuraisi luonnollisesti vaikeuksia palkkaperusteisesti rahoitetuille eläkejärjestelmille.

Koska työmarkkinatilanne Suomessa on ollut yllättävän vakaa jo pitkään, olen suhtautunut työn muutoksesta esitettäviin lähes järjestään pessimistisiin skenaarioihin varauksella. Skenaario on mahdollinen siinä missä moni muukin, mutta voi pohtia miksi se olisi todennäköisin. Radikaalia muutosta Suomen työmarkkinoilla ei ole ainakaan vielä näkynyt.

Lue loppuun

Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Lue loppuun