Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.
Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?
Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.
Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.
Maassa on tuore hallitus ja uusi hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Edellisten hallitusten päättäväisyysvajeen jälkeen odotukset Suomen suunnan kääntämisestä ovat kovat. Uusi hallitus haluaa olla ”uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus”.
Mitä Juha Sipilän hallitus sanoo eläkeasioista ja eläkkeensaajista? Eläkkeensaajat on jo ehditty julistaa hallitusohjelman häviäjien joukkoon. Eläkkeensaajat ovat kuitenkin iso ja heterogeeninen ryhmä, joten heihin kohdistuvia toimia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.
Minulta kysyttiin eräässä tilaisuudessa, miksi eläketurvan sopeutukset kohdennetaan vain työikäisten kannettavaksi, siis vakuutusmaksuihin ja tuleviin eläkkeisiin. Eikö maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen pitäisi kuulua sopeutuslistalle myös, jos kerran niistä aiheutuu liian suuriksi ajatellut menot?
Vastasin tuolloin, että tulevia eläkkeitä saa muuttaa tavallisella lailla, mutta maksussa olevat eläkkeet katsotaan Suomessa ansaituksi omaisuudeksi. Ansaitulla työeläkkeellä on perustuslain takaama omaisuuden suoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa takaamaan myös perustoimeentulon. Eläkkeiden leikkaaminen ei siis noin vain käy.
Eläketutka 