Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?

Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.

Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.

Kansalaisaloitteessa muutoksen kustannus ilmoitetaan ”marginaaliseksi”. Se, että kerron ajatellun indeksimuutoksen olevan kallis, ei tarkoita, että suhtautuisin eläkkeiden tasoon välinpitämättömästi.

Indeksointi on osa eläketurvaa

Työeläketurvan keskeinen tavoite on mahdollistaa kohtuullinen toimeentulo eläkkeen avulla ansiotyön jälkeen. Tärkein tätä tavoitetta toteuttava elementti on eläkkeen karttuminen ansioiden mukaan koko työuran ajalta. Maksussa olevien eläkkeiden indeksitarkistuksilla huolehditaan eläkkeen arvon säilymisestä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Sekä eläkkeen karttumista että sen indeksointia koskevat säännöt vaikuttavat eläkemenoihin. Periaatteessa indeksointia voisi parantaa kustannusneutraalisti siten, että eläkkeen karttumista heikennettäisiin. Eläkkeen lähtötaso olisi tällöin heikompi. Tätä ei ole toistaiseksi kukaan ehdottanut. Ihan vieras tällainen ajatus ei ole, sillä 1960-luvun karttumisprosentilla 40 vuoden työuralla eläketaso oli 40 % palkasta. Tuolloin matalaan alkavaan eläketasoon liittyi eläkkeen korjaaminen ansiotasoindeksillä.

Nyt karttumisporosentit ovat suurempia ja indeksitapa korjaa vuosittain eläkkeitä sen mukaan miten edellisen vuoden hinnat (80 % paino) ja ansiot (20 % paino) ovat kehittyneet. Jos tarkistus tehtäisiin vain kuluttajahintojen muutokseen perustuen, työeläkkeen ostovoima säilyisi. Kun ansiokehitys on kuluttajahintojen muutosta nopeampaa, tarkistus on nykyisellä indeksointitavalla jonkin verran ostovoimaa lisäävä. Kansalaisaloitteen tavoite on tehdä tarkistus vain ansioiden kehitys huomioiden ja kuluttajahintojen muutoksista riippumatta.

Mitä ansiotasoindeksiin siirtymisestä seuraisi eläkkeille ja eläkemenolle?

Laskimme ansiotasoindeksiin siirtymisen vaikutukset. Yksinkertaisuuden vuoksi tässä esitettävä laskelma koskee vain yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelakia (TyEL – muut eläkelait huomioiden rahoitusvaikutukset olisivat vielä suuremmat). Laskelmassa kansalaisaloitteen mukaiseen indeksointiin siirrytään vuodesta 2017 lähtien. Peruslaskelma kuvaa taulukossa kehitystä eduskunnan hiljan hyväksymien muutosten mukaisena.

Muutos parantaisi eläketasoja, kuten aloitteen tavoite onkin. Pitkällä aikavälillä keskimääräinen eläke suhteessa keskiansioon olisi noin 50 % tietämissä, kun peruslaskelmassa taso on noin 43 %.

Korkoa korolle -periaatteen mukaisesti muutoksen vuosikustannus on jokaisena vuonna suurempi. Se, mikä ensimmäisenä vuonna voi tuntua ”pieneltä” muutaman sadan miljoonan euron menolisäykseltä, on vuonna 2040 jo neljän miljardin suuruinen lisämeno vuoden 2014 rahassa laskettuna. Vuonna 2060 lisämeno olisi yli kuusi miljardia ja 2080 jo kymmenen miljardin tienoilla.

Ilman indeksimuutosta TyEL-eläkemeno on laskelmiemme mukaan vuoden 2040 paikkeilla noin 26 prosenttia suhteessa palkkasummaan. Ansiotasoindeksiin siirtymisen vaikutuksesta eläkemeno olisi tällöin noin 31 % suhteessa palkkasummaan.

Taulukko Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi - ilmainen lounas

Mitä indeksoinnin muuttamisesta seuraisi eläkkeiden rahoitukselle?

Kansalaisaloitteessa viitataan eläkemenon kasvuun vain ensimmäisen vuoden osalta. Lisäksi siinä esitetään, että toimenpide on kuin ilmainen lounas: helposti rahoitettavissa työeläkevaroista ilman että maksua tarvitsee nostaa ja ilman että varat pienenisivät.

Valitettavasti eläkkeiden tasoa ei voi nostaa ilman että se maksaa. Yritän kirkastaa tätä vertaamalla rahoituksen peruselementtejä ilman ehdotettua muutosta ja sen mukaisena. Yksityisen sektorin (TyEL) työeläkkeiden rahoitus menee työeläkeuudistuksen mukaisissa oloissa karkeasti seuraavasti:

  1. Palkkasumma kasvaa hitaasti, ja tavoitellulla vuodesta toiseen samalla maksuprosentilla 24,4 % maksutulo kasvaa sen mukaisesti, miten palkkasumma kehittyy.
  2. Eläkemenot kasvavat maksutuloa nopeammin ikärakenteen muuttumisen ja eläkkeellä olon pitenemisen takia. Tänä vuonna 2015 TyEL-maksutulo (12,7 mrd euroa) on noin miljardin pienempi kuin TyEL-eläkemeno (13,7 mrd euroa). Vuonna 2025 ero tulee laskelmiemme mukaan olemaan noin 3 miljardia.
  3. Varat kasvavat toki euromääräisesti, mutta suhteessa palkkasummaan varat vuonna 2015 ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2040. Vaikka vuotuinen sijoitustuotto on euromääräisesti suuri, varoja on käytettävä vuosi vuodelta vähän enemmän eläkemenojen rahoittamiseen. Vain pitämällä varat riittävän suurina, maksutaso on mahdollista pitää tavoitellussa 24,4 prosentissa.

Mitä tapahtuisi, jos tehtäisiin ansiotasoindeksin mukainen muutos?

  1. Palkkasummaan ja TyEL-maksutuloon muutoksella ei olisi vaikutuksia.
  2. Eläkemenot kasvaisivat ansiotasoindeksimuutoksen takia nopeammin (vrt. edellä).
  3. Eläkemenon ja maksutulon erotus kasvaisi siten vielä suuremmaksi. Koska reunaehtona rahoituksessa on, että maksua ei nosteta, varoja joudutaan käyttämään enemmän kasvaneen eläkemenon rahoittamiseen. Koska varoja on vähemmän, niille saatava tuottokin jää pienemmäksi. Vuonna 2040 varoja olisi noin 100 miljardia euroa vähemmän kuin ilman muutosta. 2060-luvulla koittaisi vähitellen tilanne, jossa lopulta kaikki varat olisi käytetty. Tämän jälkeen maksuprosentin tulisi olla yhtä suuri kuin eläkemenon suhteessa palkkasummaan, eli noin 35 % tasolla.
  4. Vaihtoehtoisesti, jos varat jätettäisiin rauhaan, olisi joka vuosi nostettava eläkevakuutusmaksua. Tasaisella nostotahdilla maksutaso olisi vuonna 2040 noin 29 %.

Nykyiset työeläkevarat voivat tuntua suurilta. Niillä on kuitenkin tiedossa olevien kasvavien eläkemenojen rahoittamisessa tärkeä ja jo ajateltu rooli. Ei siis ole ilmaista lounasta – työeläkkeiden tasoa ei voi parantaa ilman, että sille mietitään myös rahoitustapa.

32 thoughts on “Kansalaisaloite työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi – ilmainen lounas?

  1. Kauton kannattaisi lukea VTT / tietokirjailija Kimmo Kiljusen kirjoittama ja Minerva Kustannus Oy:n 2015 julkaisema Uudistettu laitos kirjasta Eläkeläisten taitettu itsetunto. Kirjassa on sivuilla 265-284 hyvin seikkaperäisesti selvitetty, kuinka yksinomaan eläkkeiden maksuun tarkoitettuja työeläkevaroja käytetään valtion talouden kohentamiseen ja asiakashyvityksinä lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa työnantajien hyväksi.
    Yrityksille jaetaan myös ”työhyvinvointinimikkeellä” kymmeniä miljoonia vuosittain pelkästään asiakassuhteen ylläpitämiseksi.
    Jos eläkeyhtiöiden hallinto keskitettäisiin, kuten kansanedustaja / lakimies Sampsa Kataja aikanaan esitti, esim. Kevalle, kuluisi hallinnon ylläpitoon huomattavasti vähemmän varoja. Nyt eri yhtiöiden johtajien palkat ja palkitsemiset sekä muun hallinnon kulut ovat kohtuuttomat, kuten Kiljunen kirjassaan kertoo.

  2. Vuosien mittaan olen kuullut – vuodesta toiseen – puhuttavan eläkepommista. Varat eivät riitä, rahastot syödää. Ja näin on ajettu läpi mm. taitettu indeksi, joka on takuuvarma eläkkeitten alasajaja. Ja kuinka on käynyt? Tämän oman seurantaperioodini aikana rahastot ovat yli kaksinkertaistuneet ja kasvu jatkuu. Tekee mieli nyt vihdoinkin sanoa: höpöhöpö. Kaikkea sitä saakin lukea.
    Ja miksi? Rahastot takaavat vallankäytön sen sijaan että ne turvaisivat eläkkeet. Minäkin vanhana (entisenä?) porvarina olen ajatellut, olenko oikeassa viiteryhmässä, alistunko jatkuvalle aivopesulle, jossa Eläketurvakeskus ja EKovat keskeisiä toimijoita.

    • Ei ole ilmaisia lounaita. Tässä tapauksessa on kyse eläkkeensaajien omien eläkesäästöjen korkojen käytöstä lounaaseen. Näitä säästöjä ei ole koskaan nettona käytetty siihen mihin ne tarkoitettu, eli eläkkeisiin.
      Eläkerahastot ovat koko olemassa olonsa ajan kasvaneet. Ne ovat nousseet 38 mrd eurosta 1995 yli 183 mrd euroon 2015. Niiden vuotuinen kasvu on yli 10 mrd euroa.
      Työeläke on ansiosidonnainen etuus, kuten Kautto blogissaan toteaa. Siksi se alun perin sidottiin palkkatasoindeksiin. Eläkemenojen hillitsemiseksi siirryttiin hintapainotteiseen indeksiin. Taitetun indeksin vuoksi eläketasot ovat 1995-2015 nousseet 46 % ja palkkataso 88 %.
      Suomessa eläkeläinen köyhtyy vanhetessaan. Kun 65-vuotiaista 7 % elää EU:n määrittämän köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 % ja yli 85-vuotiaista 30 %. Vastaavaa eläkeläisköyhtymistä ei koeta missään toisessa Länsi-Euroopan maassa.
      Hollannin ja Tanskan eläkejärjestelmiä pidetään maailman parhaimpina. Niissä on lakisääteisessä eläketurvassa käytössä puhdas palkkaindeksi. Useimmissa EU-maissa on palkkapainotteinen indeksi, toisin kuin Suomessa. Miksi ei tällä ole palkkaindeksiin varaan, kun vertailumaissa siihen pystytään?
      Suomen eläkejärjestelmää pidetään kansainvälisesti hyvänä, näin järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden vuoksi. Epäilemättä 183 mrd euron varannot ovat kestäviä.
      Kansalaisaloitteessa ehdotettu palkkaindeksi maksaa vuodessa 312 miljoonaa euroa, eli 2,5 % eläkerahastojen tuotosta. Näin jos reaalipalkkojen oletetaan kasvavan 1,6 %. Jos palkat eivät nouse, eivät nouse eläkkeetkään. Palkkaindeksi on siis taloudellisesti täysin kestävä. Sitä paitsi se on eläkeläisen oikeus, koska työeläke määräytyy palkkatasosta.
      Kautto huomauttaa aivan oikein, että indeksiuudistuksen vaikutus on kumulatiivinen. Laskennallisesti 30 vuoden päästä uudistuksen ”hinta” olisi 3,9 mrd euroa. Mutta kasvavathan kansantuote, palkat ja myös eläkerahastot ja niiden tuotto kumulatiivisesti. Miksi ETK ei laske näitä lukuja puolen vuosisadan päähän? Eläkerahastoissa on 30 vuoden päässä (ilman väliin tulevia tekijöitä) 850 mrd euroa ja niiden tuotto olisi 47 mrd euroa!
      Kautto toteaa, että ”suhteessa palkkasummaan eläkemenot ovat 2040 suurin piirtein samalla tasolla kuin 2015”. Mihin tällainen olettamus perustuu? Ei ainakaan menneeseen kehitykseen.
      Kautto toteaa myös, että ”eläkemenot kasvavat maksutuloa nopeammin”. Hän käyttää laskelmissaan yksityisen sektorin eläkemenoja, joissa on kaksi kertaa jyrkän laman oloissa (1990-luvun alussa ja juuri nyt) työeläkemenot olleet työeläkemaksuja suurempia. Tähän viitataan julkisessa keskustelussa jatkuvasti.
      Mutta tässä ei ole koko totuus. Jos julkinen sektori otetaan mukaan, niin koko työeläkehistorian aikana 1962-2015 on joka vuosi työeläkemaksuin katettu eläkemeno. Rahastot ovat vain kasvaneet ja kasvaneet. Näin myös viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Vuonna 2008 eläkkeelle meni 80 000 ihmistä, joka on pysyvä ennätys Suomessa.
      Kautto arvioi, että 30 vuoden päässä työeläkemenoon kohdistuisi 4 prosenttiyksikön nousupaine indeksiuudistuksen seurauksena. Näin lienee laskennallisesti nykytasoon suhteutettuna, mutta entä kumulatiivinen ansiotasojen nousu? Kansalaisaloitteessa ei kuitenkaan ehdoteta työeläkemaksuja käytettäväksi indeksiuudistukseen, vaan rahastojen tuottoja. Niitä nipistettäisiin 30 vuoden päästä 8 %.
      Kautto kuitenkin heittää kuin hatusta arvion, että indeksiuudistus supistaisi rahastoja 2040 mennessä 100 miljardia euroa, ja 2060 rahastojen nykyinen 183 mrd olisi jo kokonaan syöty. Mihin tällainen laskelma perustuu?
      On arveluttavaa tehdä tämän päivän politiikkaa puolen vuosisadan päähän ulottuvilla valistuneilla arvauksilla. Riippuu täysin käytettävistä oletusarvoista millaisia tuloksia saadaan. Jos rahastojen kasvuksi ennustetaan 3,5 % vuodessa eikä nykyinen 8 %:n kasvu, niin tehtävät johtopäätökset ovat täysin eri maailmoista.
      Ainoa varma tieto on mennyt kehitys. Jos sama jatkuu kuin viimeiset 20 vuotta taitetun indeksin ollessa voimassa, niin varmaa on eläkerahastojen huima kasvu ja eläkemenojen hillintä. Faktaa on myös eläkeläisköyhtyminen. Faktaa on myös tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtunut rahastojen 39 500 euron kasvu minuutissa (vrt. julkisen talouden velkakello 10 000 euroa minuutissa).
      Indeksiuudistus voidaan täysin rauhallisin mielin toteuttaa. Tilannetta voidaan seurata kymmenen vuotta ja mitään dramaattisia muutoksia tai romahduksia ei tule tapahtumaan, sillä väestöennusteet ja eläkemenot ovat hyvin vakaita. Nykyeläkeläiset saisivat ensikerran hitusen omia eläkesäästöjään käyttöönsä ennen kuin luonnollinen poistuma jättää eläkevarat ja koko kansallisomaisuuden tuleville sukupolville.

      • Suomen työeläkejärjestelmä ei perustu yksilöllisiin tileihin, vaan se on osittain rahastoiva jakojärjestelmä. Nykyisten eläkeläisten ”omia säästöjä” on maksetuista eläkkeistä vain pieni osa. Jos katsotaan vain varoja ja niistä erotettaisiin eläkkeensaajien osuus, päädyttäisiin siihen, että suurin osa varoistakin on nykyisin työssäkäyvien osuutta.

        Eläkerahastojen vuotuiset tuotot vaihtelevat. Hyvä tuotto ei ole mitenkään kiveen hakattu asia. Viime vuonna tuotto oli parempi kuin pitkän aikavälin reaalituotto-oletus (3,5 %), tänä vuonna saatetaan jäädä sen alle. Tänä vuonna tuotto on kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta ollut noin 2 % (ei 8 %), mikä on tarkoittanut 3,5 miljardia euroa (eli vuotuinen kasvu ei ole yli 10 miljardia). Varoja oli syyskyyn lopussa 176 miljardia.

        Absoluuttista köyhtymistä estää se, että kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso seuraa kuluttajahintojen muutosta. Työeläkkeiden näitä parempi indeksointi nostaa hieman työeläkkeen ostovoimaa. Suomen perusturvan arviointiraportissa todettiin, että eläkeläisten asema on muihin perusturvaa saaviin ryhmiin verrattuna kehittynyt parhaiten. Keskimääräinen eläke on parinkymmenen vuoden ajan ollut varsin vakaa suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon. Myös suhteelliset köyhyysriskiluvut, joita esittelit, ovat pysytelleet pitkään suurin piirtein samalla tasolla. Korkeisiin köyhyysriskilukuihimme vaikuttaa eläkkeensaajakunnan rakenne: meillä on edelleen paljon vain kansaneläkkeen varassa eläviä yksin asuvia iäkkäitä naisia. Heidän tilanteeseensa työeläkkeen indeksoinnin muuttaminen ei toisi minkäänlaista parannusta. Työeläkeindeksin parantaminen kohdistuisi valtaosin köyhyysrajan paremmalla puolella eläviin eläkeläisiin.

        Eri maissa on erilaiset eläketurvan karttumis- ja tarkistussäännöt. Nostat esille Hollannin ja Tanskan indeksoinnin mutta ne liittyvät lakisääteisiin kansaneläketyyppisiin eläkkeisiin. Niiden päälle tulevissa lisäeläkkeissä ei yleensä ole palkkoihin sidottua indeksointia. Lisäeläkkeiden indeksointia on ainakin Hollannissa vielä heikennetty finanssikriisin jälkeen.

        ETK tekee laskelmat nimenomaan pitkälle aikavälille. Ilman sitä on vaikea ajatella kestävää eläkepolitiikkaa. Esittämäni luvut eivät ole hatusta vaan pitkän aikavälin laskentamallillamme saadut arvot. Laskelmamme on julkaistu etk.fi –verkkosivuilla, jotta kuka tahansa voi perehtyä niihin. Laskelmien tekniikka ja oletukset on myös kerrottu.

        On totta, että historiassa maksutulo on ollut eläkemenoa suurempi. Näin on kerätty rahastoja. Nyt edessä on kuitenkin se tilanne, että eläkemeno on ikääntymisen takia pysyvästi maksutuloa suurempi. Varoilla on varauduttu kasvaviin eläkemenoihin, jotta myös tulevat eläkeläiset saavat eläkkeensä. Vuoden 2017 uudistuksen huomioivan TyEL-lainsäädännön mukaisesti TyEL-varoja olisi oman laskelmamme mukaan vuoden 2040 lopussa lähes 300 miljardia euroa (ei 850 miljardia). Niille saatava tuotto olisi tuolloin noin 15 miljardia euroa (ei 47 miljardia).

        Indeksimuutos ei olisi ”tämän päivän politiikkaa” vaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava asia. Se olisi laki siinä missä kaikki muutkin eläketurvaa koskevat lait. Jos kansalaisaloitteen ajama indeksimuutos toteutettaisiin, sen vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on laskettava kuten kaikki muukin voimassa oleva lainsäädäntö. Indeksimuutos kasvattaisi eläkemenoa ja pahentaisi Suomen julkisen talouden näkymiä. Juuri eduskunnassa päätetty eläkelakien muutos tehtiin nimenomaan Suomen julkisen talouden kestävyyden pitkän aikavälin parantamiseksi. Kaikki muutoksen yhteisvaikutukset arvioitiin pitkälle aikavälille. Minusta arveluttavampaa eläkepolitiikkaa olisi se, ettei pitkän aikavälin vaikutuksia huomioitaisi.

        Pitkän aikavälin vaikutukset ovat erityisen tärkeitä eri sukupolville koituvien seurausten kannalta. Kansalaisaloitteen toteutumisen hyödyt menisivät sukupolville, jotka eivät toimenpidettä rahoittaisi. Indeksimuutos kasvattaisi heidän vakuutusmaksuilleen saamaansa tuottoa, joka jo nyt on nuorempia sukupolvia parempi. Muutoksen maksajia olisivat nyt työssä käyvät ja nuoremmat sukupolvet.

  3. Hyvä ja selkeäsanainen kirjoitus Kimmo Kiljuselta – aivan kuten kirjansakin Eläkeläisten taitettu itsetunto. Minuakin jäi vaivaamaan perustelujen puute Mikko Kauton näkemyksille.

    Juuri nyt tulevaisuutemme ennustaminen tuntuu vaikealta. Taloutemme on romahtanut mm Nokian kännykkäliiketoiminnan ja Venäjän kaupan myötä. Työttömyys on kohonnut ja osa koroista on jopa miinuksella. Osakemarkkinoiden kasvullekin povataan käännettä. Tämän kaiken johdosta tuottojen hakeminen eläkerahastoille näyttää nyt haasteelliselta.

    Toisaalta yllättävän suureksi paisunut maahanmuutto tullee aikanaan helpottamaan kestävyysvajetta, vaikka se nyt näyttääkin rasittavan talouttamme. Mutta kuinka paljon? Sitä en vielä tässä vaiheessa uskaltaisi ennustaa, koska jo nyt ihmisvirrat kulkevat rajoillamme yhä enemmän molempiin suuntiin.

    Koska tilanteemme on murrosvaiheessa, jonka kestoa ainakin minun on vaikea arvioida, kuulisin mielelläni jonkun viisaamman perustelut pitkälle tulevaisuuteen ulottuville ennustuksille.

    • Tähän blogitekstiin käytin tuplasti tavallista enemmän tilaa. Vuosikymmenien päähän ulottuvia laskelmia ei voi esittää kovin lyhyesti. Kehottaisin tutustumaan uusimpaan laskelmaamme työeläkeuudistuksen vaikutuksista http://bit.ly/1NDs5ZB sekä peruslaskelmaamme, jossa on tarkemmin kuvattu laskentamalliamme, sen aineistoa ja oletuksia. http://bit.ly/1TfZd7Y

  4. Aiemmat kommentoijat ovat tuoneet asioita jo hyvin ja perustellusti esille. En siis aio kerrata jo todettuja asioita. Kirjaan kuitenkin muutaman näkökohdan keskusteluun.

    Tulevaisuuden ennusteita voidaan tehdä hyvin erilaisin perustein. Tuskin niitä kannattaa tehdä ylioptimistisesti mutta ei myöskään liian pessimistisesti. Realismi olisi varmaan paras vaihtoehto mutta nyt ETK on tehnyt tulevaisuudenkuvamme hyvin pessimistisin perustein. Alla on yksi esimerkki olettamasta, jota voi pitää kyseenalaisena.

    Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on vuonna 2060 noin 5,98 miljoonaa ihmistä eli noin 507 000 enemmän kuin 2014. ETK:n ennusteen datan perusteella eläkeläisten lukumäärä kasvaa 512 000:lla vuodesta 2015 vuoteen 2060 mennessä. Tuskin väestökasvusta kaikki kuitenkaan ovat eläkeläisiä?

    STM:n Heli Backmann ja Mikko Kuusela esittelivät uuden työeläkelain vaikutuksia eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa 15.9.2015.
    http://cloud.magneetto.com/eduskunta/2015_0915_sotekokous/angular

    Esityksen perusteella saavutamme 62,4 vuoden ka. eläkkeelle siirtymisiän vuonna 2023. ETK:n mukaan vuonna 2025 saavutetaan 61,5 vuonna 2025.

    Mikko Kautto perustaa ilmeisesti näkemyksensä ainakin osittain vanhaan työeläkelakiin ja se on siksi jopa harhaanjohtava. Ote ETK:n nettisivuilta; ”Lakisääteisenä yhteistyöelimenä toimimme kestävän ja luotettavan, oikeudenmukaisen ja tehokkaasti järjestetyn työeläketurvan puolesta”. Toivoisin ETK:n pysyvän neutraalina kannanotoissaan. Nyt luottamus horjuu!

    • Aika näyttää laskelmien osuvuuden. Saamme välillä palautetta optimistisuudesta, välillä pessimismistä. Omien laskelmiemme pohjana käytämme Tilastokeskuksen tekemää väestöennustetta. Ikärakenteen muutos on tosiasia, samoin laskennallisen huoltosuhteen heikkeneminen, kuten myös eläkkeensaajien lukumäärän kasvu.

      Eläkkeellesiirtymisiän kehityksestä meillä on kaksi laskelmaa: a) voimassa olevan lainsäädännön mukainen, jossa eläkkeelle siirtymisiän odote olisi vuonna 2025 61,5 vuotta ja b) juuri hyväksyttyjen työeläkelakien mukainen laskelma, jossa eläkkeelle siirtymisiän odote olisi vuoden 2025 tienoilla 62,4 vuotta. (ks linkit edellisessä vastauksessa.)

  5. Vieläkin ihmetyttää Kauton laskelmat. Maalaisinsinöörin yksikertaisella matematiikalla emme ole hakemassa ilmaista lounasta.

    Kauton mukaan vuoden 2040 lopussa eläkevarat ovat lähes 300 miljardia euroa ja niille saatava tuotto on noin 15 miljardia euroa.

    Jos indeksiuudistuksen ensimmäisen vuoden kustannus olisi 312 miljoonaa euroa, niin 25 vuoden kuluttua vuonna 2040 lisäkustannus olisi 420 miljardia euroa. Ansiotasoindeksin 20 viime vuoden ka. on 3,2 % ja nykyisen työeläkeindeksin vastaava luku on 2,0 %, ero siis 1,2 %.
    Todellisuudessa 1,2 % lisäkustannus 165 miljardiin euroon olisi vain noin 200 miljoonaa euroa.

    Ymmärtääkseni 15 mijardin euron tuotoilla voidaan maksaa 420 miljoonan lisäkustannukset ja vieläkin jää noin 14,5 miljardia kasvaville eläkevastuille. Pääomaan ei tarvitse kajota ollenkaan.

    • Ajatellaan 100 yksikön suuruista työeläkettä. Korotetaan tätä eläkettä a) ansiotasoindeksillä ja b) työeläkeindeksillä. Oletetaan ansiotason kasvuksi 1,6 % vuodessa. Ensimmäisenä vuonna 1,6 % ansiotason kasvu tarkoittaa vaihtoehdolle a) 101,60 suuruista eläkettä. Vaihtoehdossa b) eläke on 100,32 (tarkistuksessa huomioidaan viidennes ansiotason kasvusta). Seuraavan vuoden tarkistus tehdään vaihtoehdossa a) 101,60 suuruiseen eläkkeeseen ansiotasoindeksin mukaisena, jolloin eläke on 103,23. Vaihtoehdon b) eläke nousee 100,32:sta työeläkeindeksillä laskettuna, ja on 100,64. Samalla tavalla jatketaan vuosi kerrallaan, aina kunkin vuoden maksussa olevaa eläkettä tarkistaen. 25 vuoden päästä eläke on vaihtoehdossa a) 146, 37 yksikköä. Vaihtoehdossa b) eläke on 107,97 yksikköä. Eläkkeiden ero oli ensimmäisenä vuotena vaatimaton 1 %. Kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen eläkkeiden ero on jo 36 %. Ensimmäisen vuoden vaatimattomalta tuntunut muutos on pitkässä juoksussa merkittävä kustannusten kannalta.

      • Kauton laskelmasta on helppo ymmärtää, mistä on kyse. Ansiotasoindeksillä ja työeläkeindeksillä korotettujen eläkkeiden ero on 25 vuoden päästä 36 % ja kasvaa edelleen, jos elinpäiviä riittää. Totta ihmeessä eläkeläiset tähän reagoivat. Tällä hetkellä kasvava määrä eläkeläisiä ihmettelee, mikseivät rahat enää riitä edes välttämättömiin menoihin. Mitä eläkkeille ja eläkeläisille on tapahtunut? Heidät on jätetty selviytymään nykypäivän yhteiskuntaan sillä rahalla, joka ehkä riitti 25 vuotta sitten, vaikka heillä on oikeus eläkkeeseen, joka takaa toimeentulon myös vanhana. On tarpeetonta väittää, että luvut eivät olisi hatusta vedettyjä, vaan laskennallisella mallilla saatuja. Olennaista on se, kuka laatii laskentakaavan ja päättää käytettävistä kertoimista ja millä perusteella.

  6. Vanha sanonta on, että ei kukaan prosenteilla elä vaan markoilla (euroilla). Prosenteilla pelaaminen on myös harhaanjohtavaa.

    Antamasi yksinkertainen esimerkki tarkoittaa rahassa seuraavaa.
    Eläkevarat ovat viimeisen raporttinne mukaan 173 610 miljardia euroa. Tästä ensimmäisen vuoden maksulisäys 1,6 % on noin 278 miljardia euroa. 25 vuoden kuluttua maksulisäys 1,6 %:n mukaan on 413 miljardia euroa.

    Aiempi laskelmani oli 420 miljoonaan euron maksulisäys eli edelleen sama kuin sinun prosentillasi 1,6 %. Tässä laskelmassa en huomioinut edes 1/5 osaa 1,6 %:sta, joka tekisi laskemani vieläkin suotuisammaksi aloitteemme toteuttamiselle. Puhumattakaan ennustetta inflaatiosta (elinkustannusindeksi) eli 4/5 nykyisestä työeläkeindeksistä. Sinäkin olit virheellisesti jättänyt inflaatiovaikutuksen kokonaan huomiotta tai olettanut inflaation oleva 0 % seuraavan 25 vuoden ajan. Tuskin on realistinen olettama.

    Edelleenkään emme ole hakemassa ilmaisia lounaita tai syömässä lastemme pöydästä.

    • Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman (linkki edellisissä vastauksissa) inflaatio-oletus on 1,7 %. Näin ansiotason nimelliskasvu olisi esimerkissäni 3,3 % mutta yksinkertaisuuden vuoksi esimerkissä käytin ansiotason reaalista kasvua (1,6 %).
      Esimerkkilaskelman voi toki laskea yksikön sijaan euroinakin, vaikkapa vaihtamalla 100 yksikön tilalle 1500 euron suuruisen eläkkeen.

      Perusviestini blogikirjoituksessa on, että ansiotason kasvulla indeksoiminen tuottaa työeläkeindeksiin verrattuna isommat eläkkeet (kuten aloitteen tarkoitus onkin), mutta ao. indeksointitapa tuottaa tämän takia myös huomattavan suuren eläkemenon kasvun. Eläkevarojen ja maksun riittävyys on ETK:n laskelmissa laskettu voimassa olevan lain mukaisella indeksointitavalla, eivätkä ne riittäisi kansalaisaloitteen mukaisen eläkemenon kasvun rahoittamiseen.

      • Mikko kiitoksia kärsivällisyydestäsi ja vastauksistasi. Aloitteellamme on nyt 21 000 kannattajaa, ja kun saamme 50 000, niin annetaan poliitikkojen päättää indeksin kohtalo.

        Varaa meillä muutoksen toteuttamiseen on! Ei eläkejärjestelmä muutokseen kaadu!

      • Hei eilen Aamulehti kirjoitti että eläkevarat on huonosti sijoitettu. Parempi tuotto on helposti mahdollista. Nopein tapa on tietenkin lopettaa asiattomat asiakaspalautukset ja turha eläkeyhtiöiden näennäiskilpailu. Yhdistetään yhtiöt ja ulkoistetaan sijoitustoiminta,
        Säästyy hallinnossa, tuottavuus paranee ja uusi yhtiö voi kokonaan keskittyä varojen hoitoon.

  7. Miksi eläkemenot kasvaisivat nopeammin palkkaindeksin takia. Lähivuosina palkkojen nousu on hyvin pieni = samoin eläkkeiden. Aikojen parantuessa palkat nousevat, mutta deflaation tai elinkustannusindeksin vähäisen nousun takia eläkkeet jäävät taas ostovoimaltaan jälkeen alkuperäisestä eläkkeestä ( 60 % palkasta). Ks. ETK ” Työeläkkeiden indeksisuoja … ”sivut 36 -37.
    Eli tulevien eläkeläisten eläke säilyttää ostovoimansa vuosien varrella ( = 60 % palkasta ) eikä kuten ko. ETK: n julkaisussa vähene sitä enemmän, mitä kauemmin on eläkkeellä !
    Miksi tuotoista ei voi ”käppiä” paikata ( eläketulot – eläkemenot ), koska ko. paikkaaminen on hyvin vähäistä eli valtaosa tuotoista paisuttaa edelleen koko isoa pottia. Jo 3 % : n tuotolla rahastot ovat v. 2030 288 miljardia ja 2040 398 miljardia € – mahdolliset ” käppien ” korjaukset.
    STM: n asiantuntijoiden mukaan työurien pidentyessä uuden lain myötä myös työeläkemaksutulot nousevat !
    Taitaa ollakin niin , että ETK:ssa ja TELA:ssa syödään ilmaisia lounaita työeläkemaksuilla !

    • Eläkemenot kasvaisivat koska aloitteen tavoite on saada eläkkeensaajille suuremmat eläkkeet. Tuotoista paikataan mainitsemaasi ”käppiä” eli vakuutusmaksutulon ja eläkemenojen erotusta jo nyt. Tulevaisuudessa tuottoja on käytettävä kasvavien eläkemenojen takia vielä nykyistä enemmän. Uusien työeläkelakien myötä vakuutusmaksutulot nousevat siihen verrattuna, että nykylait jatkuisivat. Niin paljon maksutulo ei nouse, etteikö tuottoja silti tarvittaisi.

  8. Jos palkkaindeksi tulee käyttöön, niin miten eläkkeet voisivat nousta enemmän kuin palkat ?
    Jos palkat nousevat vähän – kuten nyt näyttää – niin myös eläkkeet. Aikojen parantuessa ne nousevat ” käsi kädessä”. Jos jatketaan ns. taitetulla, niin eläkkeet jäävät taas jälkeen, koska
    20 % vähäisestä palkkojen noususta ja deflaatio tekevät sen. Katsoin ETK: n raporttia ” ”Työeläkkeiden indeksisuoja … ” sivuja ja 36 + 37 ( = graafit ) ja siellä teksti: ” …eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 eläkevuodessa 45 prosenttiin . Ja edelleen ETK : ” Lakisääteiset eläkkeet …”sivu 51 ; ” Nopea ansiotason kasvu kuitenkin alentaa eläkkeiden tasoa suhteessa ansiotasoon, koska työeläkeindeksi ja palkkakerroin seuraavat vain osittain ansiotasoa ”. Eikö kuitenkin olisi reilua, että eläkkeelle jäätäessä 60 % siiloisesta palkasta säilyttää ostovoimansa!
    Jo 3 % : n korolla rahastot ovat vuonna 2030 288 miljardia ja 2045 398 miljardia. Eikö silloin tuotoista ole mahdollista paikata syntynyttä ” käppiä ” tulojen ja eläkemenojen välillä ??
    Mihin niitä rahastoja säästetään vai haluaako valtio rahastojen ansiosta ( joita luokittajat pitävät virheellisesti valtion varoina ) pitää meidät AAA – luokassa ?

  9. Eivätkö ETK :n omat raportit ” Työeläkkeiden indeksisuoja + ” Lakisääteiset eläkkeet ” pidäkään paikkaansa ? Odotan vastausta ?

    • Nykyinen työeläkeindeksi säilyttää eläkkeen ostovoiman. Se on parantanut ostovoimaa vähän myös reaalisesti koska ansiokehitys on ollut kuluttajahintojen muutosta nopeampaa. Se ei kuitenkaan nosta eläkkeitä samaa tahtia kuin mitä ansioita saaneiden tulokehitys on ollut. Nämä ovat faktoja, jotka raporteissamme on tuotu esille. Se, että näin on, on päätöksentekijöiden valinta.
      Blogitekstissäni olen kertonut ehdotetun ansiokehitysindeksiin siirtymisen rahoitusseuraamukset. Kohdissa 3 ja 4 totean, että täyden ansiokehitysindeksin oloissa varat vähitellen loppuvat, jolloin tulevilla sukupolvilla olisi edessään hyvinkin korkeat eläkemaksut.
      Nykyisellä indeksointitavalla varat suhteessa palkkasummaan säilyvät noin nykyisellä tasolla, jolloin niiden tuotolla voidaan rahoittaa osa ikärakenteen takia kasvavista työeläkemenoista. Tulevien sukupolvien maksutaakka säilyy näin kohtuullisempana. Tällä on myös vaikutuksensa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

  10. Eikö alkuaankin ollut tarkoitus säilyttää eläkkeellä kohtuullinen elintaso ? Tämä voi toteutua vain palkkaindeksillä eli 60 % silloisesta palkasta eläkkeelle jäätäessä ! Miksi laskelmissasi ei oteta huomioon sijoitustuottoja, joista pieni osa voidaan käyttää eläketulojen ja – menojen ” käppiin ”, joka aikaa myöten pienenee , kun työurat pitenevät = työeläkemaksut lisääntyvät. Silti keräämämme rahastojen tuoton suuruus säilyy ja kasvaa vuosi vuodelta !

  11. Luettuani eilisen HS:n pääkirjoituksen mieleeni nousi kysymys. Kirjoituksen mukaanhan eläkerahastojen arvon on tällä hetkellä 172 miljardia euroa eli täysin sama kuin 31.12.2014.

    Tarkoittaako tämä sitä, että rahastojen tuotto tulee olemaan tänä vuonna negatiivinen? Jos tuotto olisi +/- 0, niin rahastojen arvon pitäisi nousta, koska osa eläketuloista rahastoidaan.

    Kirjoitit että tänä vuonna tulee olemaan noin miljardin vaje TyEL tulovirroissa. Joudummeko käytännössä kattamaan vajeen pääomasta, kun tuottoja ei tule?

    Jos tuotot ovat negetiiviset, niin onpa mielenkiintoista seurata kuinka paljon eläkeyhtiöiden johtajat saavat bonuksia?

    • Kolmas neljännes oli vaikea mutta koko vuodelle 2015 saatava sijoitusten tuotto tiedetään vuoden 2016 alkupuolella. Eläkemenon kasvu on puolestaan vääjäämätön ja kohtuullisesti ennakoitavissa. Maksutulo vaihtelee hieman työllisyyden ja ansioiden kehityksen mukaan. Jos tuottokin on huono, varat mahdollistavat rahoitukseen tarvittavan jouston.

      • Taisi olla aamutuimaan aivoni hieman kohmeessa. Onko asia näin yksinkerainen? Systeemiin sisään tulee miljardi liian vähän, hallinto käyttää 500 miljoonaa ja jos vuoden alun ja lopun varanto on +/-0, niin tuotto on 1,5 miljardia?

        Syyskuun lopussa varat olivat 176 miljardia ja laskua 3:ssa neljänneksessä 6,9 miljardia. Viimeinen neljännes ratkaisee mihin päädytään.

  12. Edellä mainitsemani ETK: n omat raportit kertovat kyllä toista eli nykyinen työeläkeindeksi ei
    todellakaan säilytä eläkkeen ostovoimaa !
    Siitä huolimatta – leppoisaa Joulua ja parempaa Uutta Vuotta 2016 !

    • Ostovoimalla ymmärretään yleisesti sitä kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevilla tuloilla voi ostaa. Tilastokeskus seuraa hyödykkeiden hintojen muutoksia, ja eläkkeitä nostetaan tämän perusteella muodostuvien indeksien perusteella siten, että eläkkeiden ostovoima säilyy.
      Eläkkeen tason säilyminen suhteessa ansioiden kehitykseen on eri asia. Ks. https://elaketutka.fi/2015/09/14/perspektiivia-elakkeiden-heikentymiseen-suhteessa-ansioihin/
      Tuon kirjoituksen aikasarjasta voi päätellä, että ansiokehitysindeksi ei riitä takaamaan eläkkeiden tasoa suhteessa ansioihin, jos eläketaso alun alkaen on matala. Korkeahko eläketaso yhdistettynä ansiotasoindeksiin taas on verraten kallis yhdistelmä rahoittaa, etenkin jos eläkkeellä oloaika on pitkä.
      Kiitoksia kaikille kommenteista. Toivotan samalla Hyvää Joulua!

  13. Hyvää Uutta Vuotta 2016 näin aluksi. ” Sitkeänä sissinä ” palaan vielä näihin asioihin.
    Jos työeläkemaksut eivät riitä eläkkeiden maksuun ja vajaus on n. 3 miljardia/v = 10 vuodessa
    30 miljardia. Nyt rahastoissa on . 185 miljardia ja esim. 3 % :n vuosituotoilla tuotot ovat
    n. 5, 5 miljardia, eikö se riitä kattamaan tuon ” käpin ” reilusti – sitä paitsi korot lisääntyvät kumulatiivisesti nekin. Myös uuden lain mukaan työurat pitenevät ja siten työeläkemaksut kasvavat ja vajaus ei olekaan tuo 3 miljardia/ vuosi ! Ts. rahastoihin voidaan lisätä joka vuosi .
    Summa summarum = rahastoihin ei tarvitse koskea lainkaan. Jos eläkkeet on sidottu palkkaindeksiin, niin tämän hetken mukaan eläkkeet eivät nouse juuri lainkaan ( eivät taitetunkaan mukaan, muuten päättäjien olisi taas pakko jättää taitetun mukaan tuleva korotus, kuten viimeksi = 0,39 % ). Kun ajat paranevat, niin samalla työeläkemaksuja kertyy enemmän ja ” käppi ” pienenee tai sitä ei ole lainkaan ja taas voimme siirtää tuotot kokonaisuudessaan rahastoihin !

  14. Mikko, kirjoitat että vain ansiokehitykseen sidottu indeksointi olisi OECD-maissa harvinaista ja että useimmissa maissa työeläkkeet tarkistetaan hintaindeksillä. Viittaat OECD;n julkaisuun ja sen taulukkoon 5.6. Kannattaa myös katsoa taulukko 2.4. sillä osassa maissa (esim. Irlanti, Tanska, Hollanti. Luxemburg, Norja, Portugal, Iso-Britannia, Sveitsi, Uusi-Seelanti) on lakisääteisesti käytössä vain basic/minimum pension, jossa käytetään palkkaindeksiä. Puolella OECD-maista (EU-maiden enemmistöllä) on käytössä puhdas palkka- tai palkkapainotteinen indeksi. Miksi vähättelet tätä?

    • Kyseisessä OECD:n julkaisun luvussa 2 ja taulukossa 2.4 käsitellään vähimmäiseläkkeitä. Kansalaisaloite ei pyri vähimmäiseläkkeiden (eli kansaneläkkeen ja takuueläkkeen) indeksoinnin parantamiseen vaan työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseen. Minusta silloin on loogista vertailla työeläkkeiden indeksoimista.

  15. Mikko Kautto ei myönnä että eläkeläiset haluavat vain paluuta alkuperäiseen palkkaindeksiin.
    Ei siis uusia vaatimuksia. Kautto ei ymmärrä että eläkevarat eivät myöskään ole ko. yhtiöiden omaisuutta kuin muodollisesti. Hallitus voi tehdä niiden käyttöä koskevan uuden lain.
    Kautto ei ymmärrä että eläkeyhtiöt voidaan nykymuodossa lopettaa ja sijoitustoiminta ulkoistaa pankeille ja rahoituslaitoksille. Sama tuotto saadaan murto-osalla nykyistä hallintoa.
    Kautto ei myönnä että eläkkeiden leikkaus on perustuslakiasia. Jos Suomi olisi aito demokratia meillä olisi perustuslakituomioistuin. Tällaisen eläkemafian toiminta loppuisi nopeasti!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s