Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.
Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?
Työeläkkeiden indeksoinnin muuttamiseksi on käynnissä nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakeja siten, että maksussa oleva eläke tarkistettaisiin vuosittain indeksillä, jossa ansiotason muutoksen painokerroin olisi 1.
Indeksikysymys on tärkeä paitsi eläkkeiden kehitykselle myös eläketurvan rahoitukselle. Molempia täytyy miettiä samaan aikaan. Valotan tässä blogitekstissä ehdotetun muutoksen seurauksia työeläkkeiden rahoituksen kannalta.
Moni pelkää, että Suomen talouden heikko tila on myrkkyä myös eläkkeiden rahoitukselle. Eläketurvan rahoitus ei ole immuuni Suomen talouden ja työllisyyden kehitykselle mutta aikanaan päätetty rahastointi tuo liikkumavaraa huonoihin aikoihin.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2013. Koska kokonaistuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju totesi viikko sitten Suomen olevan lamassa. Tällä viikolla Suomen Pankki reivasi kuluvaa vuotta 2014 koskevaa ennustettaan alaspäin, nollakasvuksi. Suomen talouden toipumista koskevia arvioita on taas jouduttu lykkäämään.
Eläketutka 