Eläkeaika parikymmentä vuotta

Elinajan pidentyminen on tuottanut myös pidemmän ajan eläkkeellä. Jotta työeläkkeet voivat olla riittävän hyvällä tasolla ja ne voidaan kohtuullisesti rahoittaa, työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen täytyy olla balanssissa. Vähäisellä työpanoksella ei ole mahdollista rahoittaa pitkää ja hyvätasoista eläkeaikaa.

Mutta kuinka pitkä eläkeaika on?

Päättyneiden eläkkeiden kesto tarkasteluun

Yksityisen sektorin työeläkkeiden kestoja tilastoitiin vuoteen 1997 asti. Käyttökelpoinen tapa oli seurata eri vuosina päättyneitä vanhuuseläkkeitä. Niiden kestot saatiin selville eläkkeen alkamista ja päättymistä koskevien rekisteritietojen avulla. Sittemmin kestojen tilastoinnista luovuttiin.

Tässä kirjoituksessa täydennän varhaisempia tilastotietoja uudemmilla laskelmilla. Eläkeajan kesto on nyt uudella tavalla kiinnostava kysymys koska vuonna 2017 voimaan astuvat työeläkelakien muutokset liittyvät erityisesti työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhteen säätelemiseen. Uudet lait sisältävät säännökset, joilla eläkeikärajoja – ja siten eläkeaikaakin – muutetaan.

Tarkastellaan kehitystä viideltä ajankohdalta melkein neljänkymmenen vuoden ajalta. Vuoteen 1997 asti tiedot ovat siis tilastollisista vuosikirjoista. Vuosien 2009 ja 2015 luvut on laskettu paitsi yksityisen myös julkisen sektorin työeläkkeiden pohjalta. Kestoon on huomioitu aika sekä vanhuuseläkkeellä että sitä edeltävillä eläkkeillä (työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke ym.). Kansaneläkkeen, perhe-eläkkeen tai osa-aikaeläkkeen saantia ei tässä nyt huomioida, kuten ei aikaisemmissa tilastokirjoissakaan.

Eläkeaika pidentyi 1980- ja 1990- luvuilla nopeasti

Tarkastelujakson alussa vuonna 1980 päättyneet eläkkeet olivat pääsääntöisesti vanhuuseläkkeitä. Tuolloin päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 8,6 vuotta. Miesten ja naisten ero oli pieni, vain 0,2 vuotta.

Kuolleisuuden muutokset ovat vähitellen lisänneet vuosia vanhuuseläkeaikaan. Mutta tämän lisäksi eläkkeellä oloaika pidentyi erityisesti 1980-luvulla myös alusta, kun eläkkeelle siirtyminen jo ennen vanhuuseläkeikää yleistyi. Tilastoinnin päättyessä vuonna 1997 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin jo 18 vuotta. Miesten ja naisten ero oli tuolloin kaksi vuotta.

Eläkeajan kasvu on hidastunut

Vuonna 2009 päättyneet vanhuuseläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 21,5 vuotta. Kasvu oli siis jatkunut mutta aikaisempaa hitaampana. Yksi syy tähän on varhaiseläkkeille siirtymisen vähentyminen.

Viimeisin rekistereistämme laskettu tieto koskee vuonna 2015 päättyneitä eläkkeitä. Kiinnostavaa on, että kokonaiskesto ei ole enää juurikaan kasvanut vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2015 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta. Sukupuolten välinen ero on nyt neljä vuotta.

vanhuuselakkeiden_kesto

Vakiintuuko työn ja eläkeajan suhde?

Samaan aikaan kuin eläkkeellä oloaika kasvoi 1980- ja 1990- luvun alussa, työurat lyhenivät. Työn ja eläkeajan suhde muuttui voimakkaasti.

Vuoden 1993 jälkeen aina vuoteen 2009 asti jatkunut kohtuullisen hyvä talous- ja työllisyyskehitys yhdessä politiikkamuutosten kanssa vaikuttivat vähitellen työuria pidentävästi ja eläkeajan kasvua hidastavasti.

Viimeiset seitsemän laihaa talousvuotta eivät ole mahdollistaneet työurien nopeaa pidentymistä. Toisaalta eläkeaikakaan ei juuri ole muuttunut. Tavoite on, että työn ja eläkeajan suhde säilyisi vakaana tästä eteenpäin.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s