Maassa on tuore hallitus ja uusi hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”. Edellisten hallitusten päättäväisyysvajeen jälkeen odotukset Suomen suunnan kääntämisestä ovat kovat. Uusi hallitus haluaa olla ”uudistuksiin kykenevä ratkaisujen hallitus”.
Mitä Juha Sipilän hallitus sanoo eläkeasioista ja eläkkeensaajista? Eläkkeensaajat on jo ehditty julistaa hallitusohjelman häviäjien joukkoon. Eläkkeensaajat ovat kuitenkin iso ja heterogeeninen ryhmä, joten heihin kohdistuvia toimia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.
Suurimmat säästöt kohdentuvat pienituloisiin kansaneläkeläisiin
Eläkeläisten kannalta merkityksellisin asia koko hallitusohjelmakautta ajatellen tulee olemaan kansaneläkeindeksin jäädyttäminen. Jäädytys vuoden 2015 tasolle pienentää kansaneläkkeiden ostovoimaa. Vuonna 2016 julkisen talouden menosäästö tästä ei vielä ole mittava, koska indeksitarkistus nykyisten kuluttajahintojen mukaisesti tuskin olisi suuri. Pitkällä aikavälillä menosäästö on iso. Kansaneläkkeiden korotuksia ei ole luvassa. Kiinnostava (vaan ei käytäntöjä selkeyttävä) yksityiskohta on, että hallitus haluaa laskea kuluttajahintaindeksin ilman tupakan ja alkoholin vaikutusta.
Kaikkein pienituloisimmille kansaneläkeindeksin jäädyttämistä hieman kompensoi takuueläkkeen korottaminen 30 miljoonan euron edestä. Riippuen toteutuksesta se voi merkitä noin 20 euron korotusta kuukausitasolla. Se voi kohdistua noin sataan tuhanteen eläkkeensaajaan, jotka ovat siten paremmassa suojassa. Samalla vähimmäiseläkkeen varassa olevien eläkkeensaajien määrä kasvaa.
Eläkkeensaajan asumistuki on tarkoitus lakkauttaa ja vastedes eläkkeensaaja saisi tukea asumiseen yleisen asumistuen mukaisesti. Asumisen tuen kriteerien yhdenmukaistamista on esitetty pitkään. Hallitus on tässä edellisiä rohkeampi sillä käytännössä muutoksesta seuraa enemmän heikennyksiä kuin parannuksia. Asumistukea saavat ovat yleensä kansaneläkkeen tai takuueläkkeen saajia. Muutos tulisi voimaan vähitellen, kun uudet hakijat saisivat tuen yleisen asumistuen mukaisesti. Jo tukea saavat tulisivat uusien sääntöjen piiriin asumistukea tarkistettaessa. Palveluasunnoissa asuville asumistuen muutos voi olla iso asia, sillä yleistä asumistukea ei ole siihen maksettu.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa ja kotiin annettavissa palveluissa voi vastedes olla korkeammat maksut. Vanhuspalveluissa hoitohenkilökuntaa per asukas voidaan vähentää. Myös lääkekorvauksia vähennetään. Nämä toimet voivat iskeä eri tavoin riippuen eläkkeensaajan tuloista ja sairastavuudesta sekä siitä missä hän asuu ja mitä palveluita käyttää. Vastapainoksi hallitus kaavailee kotihoidon lisäämistä ja omaishoidon tukemista. Selvää on, että leikkausten yhteisvaikutus on parannuksia suurempi.
Työeläkepuolella toistaiseksi rauhallista
Työeläkkeistä ohjelmassa todetaan, että kolmikantaisesti kevään aikana valmisteltu esitys viedään syyskauden alussa eduskuntaan ja se tulisi voimaan ajatellun mukaisesti tammikuun alusta 2017. Jo työeläkkeellä oleville ei 2017 uudistuksesta ole seurauksia.
Osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön halutaan tukea mm. työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviä kannustinloukkuja purkamalla.
Mikäli hallituksen tavoittelemaa työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusta ei saada aikaiseksi, edessä on myös työeläkkeiden indeksitarkistusten heikentäminen. Indeksikorotukset puolitettaisiin vuosina 2018 ja 2019. Vielä kesän aikana näemme sisältyykö yhteiskuntasopimuskeskusteluihin työeläketurvaan liittyviä ajatuksia.
Eläketutka 
Kirjoitus on erittäin kiinnostava, silmiä avaava ja huolta herättävä. Muutamia heränneitä kysymyksiä:
Kuinka paljon meillä on nyt vähimmäiseläkkeellä eläviä? Mitä heistä tiedetään? Ovatko he esimerkiksi yksineläviä? Kasvaako meillä vanhusten määrä toimeentulotuen asiakkaina?
Entä kuinka paljon on palveluasumisessa olevia, jotka saattavat menettää asumistukensa ja joiden palvelumaksut voivat lisäksi nousta? Jos he eivät selviä kuluistaan, mitä tapahtuu? Missä menot lisääntyvät?
Kuinka paljon omaishoidossa on oikeasti kasvattamisen potentiaalia?
Hyviä kysymyksiä, joihin kaikkiin ei ole vielä vastausta. Kansaneläkettä saa Suomessa vähän yli 600 tuhatta, suurin osa heistä pieneksi jääneen työeläkkeen rinnalla. Pelkkää kansaneläkettä saavien määrä on vähentynyt tasaisesti, nyt heitä on noin 80 000 ja suurempi osa heistä iäkkäitä yksineläviä naisia. Kansaneläkkeen saajista eläkkeensaajien asumistukea saa noin 160 000. Vanhuuseläkkeellä olevista toimeentulotukea hakee hyvin pieni osa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytynee vastauksia palveluja koskeviin kysymyksiin.
Mennä viikolla nähtiin jo vanha suomalainen mies, ei humalassa, kerjäämässä kuppeineen vantaalaisen ostoskeskuksen oven pielessä. Ei yksi pääsky kesää tee, sanotaan, mutta mutta tästä esimerkistä kenties rohkaistuvat muutkin heikosti toimeentulevat vanhukset. Viimeksi muistelen Tampereella nähneeni suomalaiskerjäläisiä 60-luvun alussa ovelta ovelle pyytämässä.
Onko siis suomalainen sosiaalipolitiikka totaalisesti epäonnistumassa? Nykyinen hallitus on kovasti samoilla linjoilla kuin pääministeri Cameronin ensimmäinen hallitus. Se vastuutti kansalaisyhteiskuntaa, samalla kun purettiin juuri työttömien, vanhojen ihmisten, lapsiperheiden jne. budjettiperustaisia perustukia.
Erja Saarisen kysymyksiin olisi kohtuullista saada kompakti tietopaketti kaikelle kansalle, onhan meillä tilastot olemassa.