Työuran kumulatiiviset riskit tuntuvat

Kun puhutaan eläketurvasta, ihmiset usein ajattelevat lähinnä vanhuuseläkkeitä. Eikä syyttä, onhan vanhuuseläke yleisin eläkelaji. Mutta eläkejärjestelmä ei typisty vain siihen. Se tarjoaa taloudellista turvaa myös työkyvyn menetyksen varalta. Ja vieläkin ikävämmässä tilanteessa, silloin kun perheensä toimeentuloon osallistunut puoliso, isä tai äiti kuolee.

Terveydentilan paraneminen on pienentänyt näitä riskejä samalla kun se on tuonut vanhuuseläkkeen yhä todennäköisemmäksi ja useamman ulottuville. Useimmat meistä toivovat pääsevänsä vanhuuseläkkeelle suoraan työelämästä ja pitävät sitä realistisena. Saatamme kuitenkin aliarvioida työuran aikaisia riskejä.

Riskiä voi ajatella vuositasolla tai koko työuran mitalta

Mitä nuorempia olemme, sitä todennäköisemmin ajattelemme, ettei työkyvyttömyys- tai perhe-eläke ole relevantti. Riski joutua eläkkeelle onkin pienempi nuorempana. Elämän karuja tosiasioita on, että iän myötä kumpikin riski kasvaa.

Niinpä on ihan paikallaan kysyä ja tarkastella miten yleistä työkyvyttömyyseläke tai perhe-eläke työikäisillä on. Väestöosuus – tai eläkkeen alkavuus vuositasolla – on yksi tapa kuvata asiaa. Mutta vielä konkreettisempi ja minusta kuvaavampi tapa ajatella asiaa on katsoa yksilötason riskiä koko aikuisiällä.

Eläkealkavuus vuositasolla

Tarkastellaan aluksi työkyvyttömyyseläkkeiden ja perhe-eläkkeiden alkavuutta 25–63 –vuotiailla. Työkyvyttömyyseläkkeiksi lasketaan tässä kaikki (ja pysyvinä), myös kuntoutustukena myönnetyt. Riskiväestönä ovat kaikki ne, jotka eivät olleet eläkkeellä vuonna 2013. Riskiluvut on laskettu Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoista molemmille sukupuolille ja yhteensä. Luvut ovat sataa henkilövuotta kohti, varmuuden vuoksi kahdelta vuodelta 2014 ja 2015 satunnaisuuden välttämiseksi. Riskiä on mahdollista eritellä myös sosioekonomisen aseman mukaan. Tätä varten aineiston henkilöt on luokiteltu yrittäjiin, ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman mukaan.

Työkyvyttömyyden riski on naisilla hieman suurempi kuin miehillä mutta vaihtelee merkittävästi sosioekonomisen aseman mukaan. Ylemmillä toimihenkilöillä se on matalahko (0,3 %), työntekijöillä melkein prosentin vuositasolla. Yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus sataa henkilövuotta kohti on 0,6 %, samaa luokkaa kuin palkansaajilla kokonaisuutena. Tähän vaikuttaa jonkin verran se, että yrittäjät ovat keskimäärin palkansaajia vanhempia.

Eli jos tammikuussa yrittäjäpäiville kokoontuu 1 000 yrittäjää, heistä kuusi on joutunut saman vuoden joulukuuhun mennessä siirtymään työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työikäisten kuoleman riski on huomattavasti matalampi ja tasaisempi eri ryhmien välillä. Yrittäjillä riski on palkansaajaryhmiä selvästi korkeampi. Palkansaajien keskimääräinen riski oli 0,05, yrittäjillä 0,08. Kuoleman riski on korkeampi miehillä kuin naisilla. Edellistä esimerkkiä jatkaen yrittäjäpäivien osanottajista kuolisi vuoden aikana yksi.

Työuran aikainen kokonaisriski – joka viides työkyvyttömyyseläkkeelle

Edellä esitetty riski oli molempia sukupuolia ja kaikkia ikäryhmiä huomioiva. Se oli laskettu erikseen eri sosioekonomisille ryhmille. Yksilötason ohjenuoraksi siitä ei ole. Vuositason ehkä matalalta kuulostavia riskitasoja ei kannata pitää keskimääräisenä riskinä. Olennaisempaa on, että työkykyyn ja elämään liittyy jonkinlaista arpapeliä joka vuosi. Tämän lisäksi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ei ole tasaista vaan se kasvaa iän myötä. Voidaan puhua kumulatiivisesta riskistä.

Jos ikäryhmittäiset alkavuusluvut pysyisivät nykytasolla, olisi 25-vuotiaan kumulatiivinen riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 63 vuoden ikää yli 20 prosenttia.

Kuvassa on eritelty eri sosioekonomisten ryhmien molemmat sukupuolet huomioivaa riskiä. Vaihtelu on huomattavaa nimenomaan sosioekonomisen aseman mukaan. Riski on suurin työntekijäammateissa ja pienin ylemmillä toimihenkilöillä. Koko työuran aikainen kumulatiivinen riski on naisilla hieman suurempi kuin miehillä.

Työkyvyttömyys perhe-eläke riski

Jos kuvittelemme, että ammattiliiton sata nuorta työntekijäammatissa työskentelevää 25-vuotiasta jäsentä kokoontuisi, heistä joka kolmas joutuisi työkykyongelmien takia jättämään työuransa jossain vaiheessa kesken. Jos työkyvyttömyysturvaa ei olisi, se pitäisi keksiä.

Vastaavalla tavalla laskettuna 25-vuotiaan kumulatiivinen riski olla perhe-eläkkeen syynä vaihtelee 1,5 ja 2,5 prosentin välillä. Miehillä riski on kaksinkertainen naisiin nähden. Siis edellisen esimerkin ammattiyhdistysnuorten 40-vuotiskokouksesta kaksi puuttuisi ennenaikaisen kuoleman takia.

Riskilukujen valossa suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Tällä on merkitystä myös eläketurvan hyötyjen arvioinnin kannalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s