Viimeisen viidentoista vuoden aikana ansiotasoindeksi on kasvanut reaalisesti 19 prosenttiyksikköä työeläkeindeksiä enemmän. Onko työikäisten tulokehitys ollut paljon parempi kuin eläkkeensaajilla? Mitä nämä indeksit kertovat? Onko indeksien vertailu mielekästä?

Mitä ansiotasoindeksi ja työeläkeindeksi kertovat?

Ansiotasoindeksi kuvaa yleisellä tasolla kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansioiden muutosta. Se kuvaa kuitenkin myös kansantalouden rakennemuutosta koska se sisältää mm. toimialarakenteen ja palkansaajaryhmien muutoksia. Ansiotasoindeksi kehittyy hyvin kun työmarkkinoilta irtisanotaan vähemmän koulutettua ja heikomman palkkatason väkeä. Ansiotasoindeksi ei huomioi heidän kohtaloaan. Kenenkään palkkaa ei myöskään tarkisteta ansiotasoindeksillä, miksi siis työeläkettäkään?

Eläkkeiden kehitystä kuvataan usein keskimääräisen kokonaiseläkkeen avulla. Samalla tavalla kuin ansiotasoindeksiin sisältyy rakenteellista muutosta työmarkkinoilla, myös eläkkeensaajakunnassa tapahtuu muutosta, joka näkyy keskieläkkeissä. Tilastojen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskimääräinen kokonaiseläke on noussut samaa tahtia kuin ansiotasoindeksi (ks. kuva).

Vastaavasti voi miettiä miten hyvin työeläkeindeksi kuvaa nimenomaan pitkään eläkkeellä olleiden tilannetta. Heidän eläketasonsa kehitys on ollut nimittäin parempaa kuin mitä työeläkeindeksistä voisi päätellä. Miksi? Osa on hyötynyt kansaneläkkeiden korotuksista. Monelle maksetaan puolison menehtymisen takia eläkkeen päälle leskeneläkettä. Eläkkeellä ollessa voi nostaa vasta myöhemmin jonkun toisen eläkkeen. Voi myös tehdä eläkkeellä ollessaan työtä, josta saa myöhemmin lisää eläkettä. Henkilön eläkelajikin voi vaihtua.

Jos ollaan kiinnostuneita pitkään eläkkeellä olleiden asemasta, sopiva mittari voisi olla heidän kokonaiseläkkeensä kehitys, ei työeläkeindeksi. Vastaavasti tälle ryhmälle mielekästä vertailukohtaa voisi hakea työikäisistä ja heidän tulojensa kehityksestä, ei ansiotasoindeksistä.

Pitäisikö eläkkeellä olleita verrata työikäisiin vai työllisiin?

Jos vertailuryhmäksi otetaan työikäiset, on selvää, ettei tässä joukossa ansiotulojen kehitys ole yhtä hyvä kuin ansiotasoindeksin kehitys. Osa jää työttömäksi, putoaa ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle tai peruspäivärahalle, jää vuorotteluvapaalle, sairauspäivärahalle, vanhempainpäivärahalle, vaihtaa työpaikkaa huonompipalkkaiseen työhön jne. Iso osa työikäisistä taas on koko ajan työttömänä tai työvoiman ulkopuolella sairauden, työkyvyttömyyden tai muun syyn takia.

Huono-onnisten ja huono-osaisten työikäisten tulojen kehitystä ei kuitenkaan otettaisi huomioon, jos työeläkkeensaajien eläkkeitä tarkistettaisiin ansiotasoindeksillä. Se olisi sikäli outoa, että monella työeläkkeensaajalla on huonosta työmarkkinaonnesta omakohtaisia kokemuksia. Kaikilla ei ole ollut työtä koko ajan, joten ansiokehityskin on vaihdellut. Osa on siirtynyt eläkkeelle muusta tilasta kuin työstä. Varma vaikka vaatimattomasti kehittyvä eläke on heille helpotus.

Onko oikeudenmukaista, että työeläkkeensaajia verrattaisiin vain työssä pysyvästi oleviin hyväosaisiin? Jos ollaan tätä mieltä, heidän työansioidensa muutos on kiinnostavaa. Palkankorotuksista kertova ns. sopimuspalkkaindeksi voisi olla tähän tarkoitukseen luonteva indeksi. Se antaa monien palkansaajien tilanteesta vaatimattomamman ja realistisemman kuvan kuin ansiotasoindeksi. Seitsemän viime vuotta talouskasvu on ollut heikkoa, ja etenkin viime vuosina palkat ovat kehittyneet hitaasti maltillisten sopimusten myötä.

Työeläkkeensaajien ja työssä olevien tulokehityksen erot pienempiä kuin indeksien erot

Indeksialoitteen perusteluna ovat ansio- ja eläkekehitystä kuvaavien indeksien kehitys ja näiden ero. Ansiotasoindeksi antaa kuitenkin työikäisten tulokehityksestä liian ruusuisen kuvan. Työeläkeindeksi taas taitaa antaa eläkkeiden kehityksestä liian vaatimattoman kuvan.

Tässä kirjoituksessa olen pohtinut löytyisikö parempia vertailuasetelmia eläketulon kehityksen arviointiin. Kuva tiivistää kuvaamieni mittareiden kehitystä.

Ansiotasoindeksille mielekäs vertailupari voi olla kokonaiseläkkeen kehitykseen perustuva indeksi. Kumpikin mittari sisältää paitsi todellista tulokehitystä myös rakenteiden muutosta. Ne näyttävät viimeisen viidentoista vuoden ajan kehittyneen verrattain samaa tahtia.

Pitkään eläkkeellä olleiden eläkekehitystä voi taas olla mielekästä verrata sopimuspalkkojen kehitykseen. Keskimäärin työeläkkeellä olleiden eläkkeet ovat nousseet yllättävänkin samaan tahtiin kuin palkat.

Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi-blogissa 6.4.2016.