Eläkkeiden ja ansioiden kehitys – mitä indeksit kertovat?

Viimeisen viidentoista vuoden aikana ansiotasoindeksi on kasvanut reaalisesti 19 prosenttiyksikköä työeläkeindeksiä enemmän. Onko työikäisten tulokehitys ollut paljon parempi kuin eläkkeensaajilla? Mitä nämä indeksit kertovat? Onko indeksien vertailu mielekästä?

Mitä ansiotasoindeksi ja työeläkeindeksi kertovat?

Ansiotasoindeksi kuvaa yleisellä tasolla kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansioiden muutosta. Se kuvaa kuitenkin myös kansantalouden rakennemuutosta koska se sisältää mm. toimialarakenteen ja palkansaajaryhmien muutoksia. Ansiotasoindeksi kehittyy hyvin kun työmarkkinoilta irtisanotaan vähemmän koulutettua ja heikomman palkkatason väkeä. Ansiotasoindeksi ei huomioi heidän kohtaloaan. Kenenkään palkkaa ei myöskään tarkisteta ansiotasoindeksillä, miksi siis työeläkettäkään?

Eläkkeiden kehitystä kuvataan usein keskimääräisen kokonaiseläkkeen avulla. Samalla tavalla kuin ansiotasoindeksiin sisältyy rakenteellista muutosta työmarkkinoilla, myös eläkkeensaajakunnassa tapahtuu muutosta, joka näkyy keskieläkkeissä. Tilastojen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskimääräinen kokonaiseläke on noussut samaa tahtia kuin ansiotasoindeksi (ks. kuva).

Vastaavasti voi miettiä miten hyvin työeläkeindeksi kuvaa nimenomaan pitkään eläkkeellä olleiden tilannetta. Heidän eläketasonsa kehitys on ollut nimittäin parempaa kuin mitä työeläkeindeksistä voisi päätellä. Miksi? Osa on hyötynyt kansaneläkkeiden korotuksista. Monelle maksetaan puolison menehtymisen takia eläkkeen päälle leskeneläkettä. Eläkkeellä ollessa voi nostaa vasta myöhemmin jonkun toisen eläkkeen. Voi myös tehdä eläkkeellä ollessaan työtä, josta saa myöhemmin lisää eläkettä. Henkilön eläkelajikin voi vaihtua.

Jos ollaan kiinnostuneita pitkään eläkkeellä olleiden asemasta, sopiva mittari voisi olla heidän kokonaiseläkkeensä kehitys, ei työeläkeindeksi. Vastaavasti tälle ryhmälle mielekästä vertailukohtaa voisi hakea työikäisistä ja heidän tulojensa kehityksestä, ei ansiotasoindeksistä.

Pitäisikö eläkkeellä olleita verrata työikäisiin vai työllisiin?

Jos vertailuryhmäksi otetaan työikäiset, on selvää, ettei tässä joukossa ansiotulojen kehitys ole yhtä hyvä kuin ansiotasoindeksin kehitys. Osa jää työttömäksi, putoaa ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle tai peruspäivärahalle, jää vuorotteluvapaalle, sairauspäivärahalle, vanhempainpäivärahalle, vaihtaa työpaikkaa huonompipalkkaiseen työhön jne. Iso osa työikäisistä taas on koko ajan työttömänä tai työvoiman ulkopuolella sairauden, työkyvyttömyyden tai muun syyn takia.

Huono-onnisten ja huono-osaisten työikäisten tulojen kehitystä ei kuitenkaan otettaisi huomioon, jos työeläkkeensaajien eläkkeitä tarkistettaisiin ansiotasoindeksillä. Se olisi sikäli outoa, että monella työeläkkeensaajalla on huonosta työmarkkinaonnesta omakohtaisia kokemuksia. Kaikilla ei ole ollut työtä koko ajan, joten ansiokehityskin on vaihdellut. Osa on siirtynyt eläkkeelle muusta tilasta kuin työstä. Varma vaikka vaatimattomasti kehittyvä eläke on heille helpotus.

Onko oikeudenmukaista, että työeläkkeensaajia verrattaisiin vain työssä pysyvästi oleviin hyväosaisiin? Jos ollaan tätä mieltä, heidän työansioidensa muutos on kiinnostavaa. Palkankorotuksista kertova ns. sopimuspalkkaindeksi voisi olla tähän tarkoitukseen luonteva indeksi. Se antaa monien palkansaajien tilanteesta vaatimattomamman ja realistisemman kuvan kuin ansiotasoindeksi. Seitsemän viime vuotta talouskasvu on ollut heikkoa, ja etenkin viime vuosina palkat ovat kehittyneet hitaasti maltillisten sopimusten myötä.

Työeläkkeensaajien ja työssä olevien tulokehityksen erot pienempiä kuin indeksien erot

Indeksialoitteen perusteluna ovat ansio- ja eläkekehitystä kuvaavien indeksien kehitys ja näiden ero. Ansiotasoindeksi antaa kuitenkin työikäisten tulokehityksestä liian ruusuisen kuvan. Työeläkeindeksi taas taitaa antaa eläkkeiden kehityksestä liian vaatimattoman kuvan.

Tässä kirjoituksessa olen pohtinut löytyisikö parempia vertailuasetelmia eläketulon kehityksen arviointiin. Kuva tiivistää kuvaamieni mittareiden kehitystä.

Ansiotasoindeksille mielekäs vertailupari voi olla kokonaiseläkkeen kehitykseen perustuva indeksi. Kumpikin mittari sisältää paitsi todellista tulokehitystä myös rakenteiden muutosta. Ne näyttävät viimeisen viidentoista vuoden ajan kehittyneen verrattain samaa tahtia.

Pitkään eläkkeellä olleiden eläkekehitystä voi taas olla mielekästä verrata sopimuspalkkojen kehitykseen. Keskimäärin työeläkkeellä olleiden eläkkeet ovat nousseet yllättävänkin samaan tahtiin kuin palkat.

Indeksimuutokset_2000–2015

Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi-blogissa 6.4.2016.

4 kommenttia artikkeliin ”Eläkkeiden ja ansioiden kehitys – mitä indeksit kertovat?

  1. Spekuloit taas sekaisin eri muuttujilla – sotket kansaneläkkeet ja työeläkkeet ja ansiotasoindeksit ? Aloitteessa on kyseessä palkkaindeksi, jota Teivo Pentikäinen eläkejärjestelmän ” isä ” piti ainoana oikeudenmukaisena 33 vuoden kokeilujen jälkeen !
    Ja kun ETK on asiantuntijaorganisaatio eläkeasioissa, miksi se etsii vain eläkkeisiin liittyviä negatiivisia asioita eikä koskaan mainitse ainuttakaan muutosten aiheuttamia dynaamisia tekijöitä eli olisiko oikea nimi jo käyttämäni ELÄKETURMAKESKUS ?

  2. En ota kantaa itse indekseihin.

    Tämä lausumasi kuitenkin tuntuu vähintäänkin oudolta.

    ”Monelle maksetaan puolison menehtymisen takia eläkkeen päälle leskeneläkettä.”

    Tämänkö näet oikeasti parantavan eläkeläisen asemaa? Aikaisemmin kustannuksia maksoi 2 ihmistä ja nyt yksi joka saa leskeneläkettä. Milloin leskeneläkettä on alettu maksamaan enemmän kuin vanhuuseläkettä?

    • Kirjoituksessa käsittelen eläkkeen tasoa ja kehitystä, en kotitalouden tuloja ja menoja. Tilanteessa, jossa leskeneläkkeeseen on oikeus, sitä maksetaan vanhuuseläkkeen päälle, ja siksi se aina nostaa henkilön saamaa kokonaiseläkettä.

      • Ymmärsin kyllä tuon, mutta kyllä tuo käytännössä heikentää yksin jäävän asemaa, vaikka laskennallisesti hänen oma eläkkeensä nousisikin. Ei tuota voi siten pitää mitenkään ajateltuna hyvänä asiana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s